Tarjolla lähes varma työpaikka

Teksti: Jarkko Ambrusin, Kuvat: Tomi Glad

Ammatillinen koulutus on nuorelle varmin tapa saada töitä. Muun muassa hoitoalalla, kuljetusalalla ja varhaiskasvatuksessa osaajista on Satakunnassa jo pula.

– Tuolla mä lennän vuoden päästä.

Eeva Mustakallio esittelee Embraer Phenom 100 -suihkukonetta Porin ilmailuopiston hallissa. Lentäjäksi nyt vuoden opiskellut Mustakallio odottaa jo silminnähden innoissaan pääsevänsä Ilmailuopiston kruununjalokiven puikkoihin. Ja mikäpä on odotellessa: Monessa lentokoulussa maailmalla ei ole vastaavia koneita. Suomen ainoat opetuskäytössä olevat koneet ovat Porissa.

Mustakallio on yksi kurssinsa 24 oppilaasta. Hän tiesi jo 14-vuotiaana, että hänestä tulee lentäjä.

Mustakallio on yksi kurssinsa 24 oppilaasta. Hän tiesi jo 14-vuotiaana, että hänestä tulee lentäjä.

–  Meillä oli perhepiirissä lentäjä, niin se varmasti vaikutti. Olen pärjännyt aina hyvin paineen alla ja osaan tehdä useita asioita yhtaikaa. Ne ovat tärkeitä ominaisuuksia lentäjälle.

Ilmailuopiston pääsyvaatimuksena on pääsykokeiden ja soveltuvuustestien lisäksi toisen asteen opinnot. Eli lukion päättötodistus tai kolmevuotinen ammatillinen perustutkinto. Koulutus myös maksaa oppilaalle 15 000 euroa. Toistaiseksi Ilmailuopisto on pystynyt tarjoamaan ensimmäisen vuoden majoituksen ilmaiseksi opiston asuntolassa.

– Se on kuitenkin paljon edullisempi kuin esimerkiksi yritysten omat lentäjäkoulutukset. Eikä normaalien opintojen ulkopuoliset simulaattoritunnit omaa harjoittelua varten maksa meille mitään.

Mustakallion mielestä ammatillisen koulutuksen etu esimerkiksi yliopisto-opiskeluun verrattuna on konkretia.

Mustakallion mielestä ammatillisen koulutuksen etu esimerkiksi yliopisto-opiskeluun verrattuna on konkretia.

– Täällä pääsee testaamaan teoriaa käytäntöön. Kaikki mitä teemme, on loogista.

Ilmailuopiston opiskelijahaku järjestetään aina tarpeen mukaan sitten, kun edellisen haun opiskelijat ovat saaneet kurssipaikan. Seuraava haku on näillä näkymin vuonna 2021.

Ei turhaa teoriatankkausta

Opiskelija- ja työelämälähtöisyys. Kaksi sanaa, jotka toistuvat Kankaanpään opiston rehtorin Marja Kallioniemen puheessa usein. Niihin hänen mielestään kiteytyy ammatillisen opiskelun tavoitteet.

Kaiken taustalla on ymmärrys oppilaan arjesta ja elämäntilanteesta sekä työelämän tarpeiden mukaan räätälöidystä opetuksesta. 

Oppilaan polkua tuetaan henkilökohtaisella opetussuunnitelmalla ja tuella. Opettajien ammattitaitoa on kehitetty varsinkin uusien digitaalisten työkalujen käytössä ja opetusmenetelmissä.

Sataedun opiskelijat Jenna Siuro ja Sami Saarikko saavat apua ja vinkkejä käytäntöön Timo Liljalta kesk.

Sataedun opiskelijat Jenna Siuro ja Sami Saarikko saavat apua ja vinkkejä käytäntöön Timo Liljalta kesk.

Kankaanpään opistossa opettajat työskentelevät pareittain.

– Silloin myös opettaja saa vertaistukea toisesta ja opetuksen laatu paranee.

Satsaus pariopettajuuteen ja oppilaan henkilökohtaiseen tukeen ovat kannattaneet. Opintonsa kesken jättäneitä on Kankaanpään opistossa alle viisi prosenttia opiskelijoista. Keskeytyssyistä yleisimmät ovat perhetilanteen muutos ja siirtyminen muuhun opinahjoon tai työelämään.

Vuonna 2018 voimaan tullut ammatillisen koulutuksen reformi on Kallioniemen mukaan lyhentänyt koulutuspolkuja. Nykyisin ammattiin opiskelevat nuoret valmistuvat noin 2,5 vuodessa.

Uudet oppimisympäristöt ja uusi tapa oppia on tullut myös toisen asteen opintoihin. Perinteisen luokkaopetuksen rinnalle on tullut entistä vahvemmin verkon oppimisympäristöt. Myös työssä oppiminen on vahvistunut entisestään.

– Lähiopetus ei ole enää se mittari, millä onnistuminen mitataan.

Marja Kallioniemi kuuluu Satakuntaliiton hallinnoimaan ammatillisen koulutuksen neuvottelukuntaan. Se on maakunnallinen foorumi, jossa pohditaan yhteistyötä eri oppilaitosten välillä. 

Toisen asteen koulutus nähdään vahvasti maakunnallisena kilpailu- ja vetovoimatekijänä.

– Meillä on poikkeuksellisen vahva keskinäinen yhteistyö. Satakuntaliitto on ottanut suuren roolin maakunnallisessa toisen asteen koulutusyhteistyön kehittämisessä. Voisimme olla vielä enemmän rinta rottingilla ylpeitä omasta tekemisestämme ulospäin. Muut alueet lobbaavat omaa toimintaansa rahoittajan eli valtion suuntaan meitä paremmin.

Ammatillisen opiskelun etuja ei tarvitse Kallioniemeltä kauaa kysellä. Se on työllistyminen. Kankaanpään opiston koulutustarjonnasta parhaat työllistymismahdollisuudet ovat sote- ja kasvatusalan koulutusohjelmissa.

– Valmistuneilla muistihoitajilla on aika varma työllistyminen. Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat ja varhaiskasvatuksen lastenohjaajat työllistyvät hyvin.

Töitä saa tekemällä harjoittelun hyvin

Auramaa-yhtiöiden koulutuspäällikkö Teija Auramaa toteaa, että hyvin työssäoppimisjaksonsa hoitanut oppilas saa heiltä työtarjouksen lähes varmasti.

– Jos työssäoppimisjakson klaaraa kunnolla, me kyllä kättelemme töihin. Hyvistä osaajista on alalla pulaa.

Euralainen Auramaa-yhtiöt on yksi Suomen suurimmista kuljetusyrityksistä, jolla on 13 toimipaikkaa ympäri Suomea. Yrityksellä on vuositasolla noin 30 työssäoppijaa Porin, Euran ja Rauman toimipisteissä. Yritys tekee vahvinta yhteistyötä Satakunnassa Sataedun ja Winnovan kanssa.

Euralainen Auramaa-yhtiöt on yksi Suomen suurimmista kuljetusyrityksistä, jolla on 13 toimipaikkaa ympäri Suomea. Yrityksellä on vuositasolla noin 30 työssäoppijaa Porin, Euran ja Rauman toimipisteissä. Yritys tekee vahvinta yhteistyötä Satakunnassa Sataedun ja Winnovan kanssa.

Auramaa-yhtiöillä on selkeä ohjelma oppilaiden sitouttamiseksi yritykseen. Harjoittelijat pääsevät tekemään ohjaajien kanssa samoja töitä kuin vakituiset työntekijät. Työssäoppimisjakson tai oppisopimuskoulutuksen jälkeen hyville tekijöille tarjotaan yleensä kesätöitä tai muita sijaisuuksia. Sen jälkeen keskustellaankin jo vakinaisemmista töistä.

Sataedusta harjoittelussa oleva Sami Saarikko kuormaa autoja, niinkuin vakiväkikin.

Sataedusta harjoittelussa oleva Sami Saarikko kuormaa autoja, niinkuin vakiväkikin.

Teija Auramaa korostaa työantajan sitoutumista ammattitekijöihin. Hän kertoo esimerkin yhdestä urapolusta.

– Meillä on töissä kuljettaja, joka teki viimeisen opiskeluvuotensa meillä oppisopimuksella ja pärjäsi todella hyvin. Tarjosimme hänelle vakituisen työsopimuksen, vaikka tiesimme hänen lähtevän armeijaan. Halusimme sitouttaa hyvän tekijän meille töihin.

Auramaa kehuu yhteistyötä oppilaitosten kanssa erittäin hyväksi. Työelämän tarpeet otetaan vuosi vuodelta paremmin huomioon ja oppilaitosten edustajat käyvät säännöllisiä keskusteluja yrityksen kanssa. Monia ammattitutkintoja myös räätälöidään yritysten tarpeiden mukaan.

– On hyvä, että teoriapainotusta on viety enemmän käytännön suuntaan esimerkiksi kuorman lastaamisen ja purkamisen harjoittelussa. Tarjoamme myös itse apuamme oppilaitoksille. Olemme luvanneet, että oppilaat saavat tulla opettajien kanssa harjoittelemaan auton kuormaamista meidän terminaaleihimme, Auramaa kertoo.

Auramaan mielestä yrityksillä on suuri vastuu Satakunnan pitovoiman vahvistamisessa. Kaikki lähtee työntekijöiden arvostamisesta.

– Pitää olla sellaisia työpaikkoja, jossa nuori näkee itselleen hyvän polun. Kaikkien eri toimijoiden, yritysten, oppilaitosten ja työvoimapalveluiden pitää tehdä tiivistä yhteistyötä, jotta nuorille tarjotaan parhaat mahdollisuudet sitoutua työpaikkoihin. Yrityksen oman tarinan pitää olla sellainen, että työntekijä haluaa olla sitä vahvistamassa.

Jenna Siuro kiinnittää peräkärryn. Sami Saarikko seuraa taustalla.

Jenna Siuro kiinnittää peräkärryn. Sami Saarikko seuraa taustalla.

Työntekijän markkinat

Vanhusten palveluasumista tarjoava Ruskatalojen palveluyhdistys ottaa vuosittain noin 150 työssäoppijaa ja oppisopimuskoulutettavaa. Noin 80 prosenttia harjoittelijoista on lähihoitajaopiskelijoita. loput ovat muun muassa sairaanhoitaja- ja fysioterapeuttiopiskelijoita.

Työssäoppijoiden työllistymisprosentti on korkea.

– Tarjoamme keskimäärin noin 70 prosentille vähintään keikkasopimusta. Hoitotyön osaajista on Satakunnassa jo pulaa, toiminnanjohtaja Hanna-Leena Ojalainen kertoo.

Ruskatalojen jokaiselle työssäoppijalle tehdään selkeä suunnitelma omasta harjoittelujaksosta. Jokaisessa palvelutalossa on palveluohjaaja, joka toimii yhteyshenkilönä oppilaitokseen. Yksikössä nimetään oppilaalle aina vastuuohjaaja.

– Olemme alan opiskelijoille usein ensikontakti alan työelämään. Haluamme antaa kokemuksen, että jokainen on tervetullut meille. Opiskelijoista voi tulla meidän tulevaisuuden työkavereita.

Ojalainen muistelee omaa harjoitteluaikaansa 1990-luvulla. Silloin asenne saattoi olla työelämässä vähän toinen.

– Yhteen paikkaan mennessä vastaanotto kokeneemmilta oli, että ”taasko tänne tulee opiskelija.”. Itse tiedän, että opiskelijoiden pitää päästä testaamaan työelämässä niitä tietoja ja taitoja, joita koulussa on opiskeltu.

Ojalainen kehuu oppilaitosyhteistyön kehittyneen viime vuosina aimo harppauksen. Ruskatalot tekevät tiivistä yhteistyötä muun muassa Winnovan kanssa.

– Oppilaitoksissa ymmärretään aiempaa paremmin, mitä työpaikkojen arjessa tapahtuu. Meille on myös räätälöity paljon koulutusta, myös esimies- ja johtamiskoulutusta. Se on oikeaa työelämän palvelua.

Ojalaisen mielestä Satakunnassa hoitoalaa opiskelevilla on työntekijän markkinat. Jos asenne ja ammattitaito ovat kohdillaan, työtä kyllä riittää. Maakunnasta löytyy myös hyviä työpaikkoja. 

Unelma todeksi sitkeydellä

Eeva Mustakallion sitkeys näkyy hänen opintopolussaan. Hän muutti Espoosta Poriin vuonna 2014, vaikka ei vielä ensimmäisellä yrittämällä Ilmailuopistoon päässytkään.

Ilmailuopisto on siitä poikkeava oppilaitos, että pääsykokeissa ilman opiskelupaikkaa jääneille tulee kahden vuoden karenssi.

Ilmailuopisto on siitä poikkeava oppilaitos, että pääsykokeissa ilman opiskelupaikkaa jääneille tulee kahden vuoden karenssi.

Mustakallio pääsi lukemaan kauppatieteitä Turun yliopistoon ja hän opiskeli Porin yliopistokeskuksessa. Vuonna 2019 hän aloitti lentäjäkoulutuksen – kymmentä gradusivua vaille valmiina maisterina. Hän oli yksi reilusta 2000 oppilaasta, joka aloitti ammatillisen koulutuksen Satakunnassa tuona vuonna.

–Aion valmistua myös kauppatieteistä. Täällä aika monella on korkeakouluopintoja.

Mustakallio on viihtynyt Satakunnassa hyvin. Eläminen on edullista ja matkoihin ei mene paljoa aikaa.

Lentäjien työllisyystilanne on syklistä. Tällä hetkellä Suomessa on jonkin verran työttömiä lentäjiä. Parin vuoden päästä tilanne voi olla taas toinen. Töitä on tarjolla välittömästi, jos on valmis menemään ulkomaille.

Mustakallio itse miettii työllistymistään vasta valmistumisensa aikaan eli noin vuoden päästä. Nyt hän nauttii unelmastaan.

Kyllä minun pitää välillä nipistää itseäni, että olen täällä. Tämä on paikka, minne olen aina halunnut.

Kyllä minun pitää välillä nipistää itseäni, että olen täällä. Tämä on paikka, minne olen aina halunnut.

Yhteishaku ammatilliseen koulutukseen jatkuu 10.3. saakka. Monet ammatillista koulutusta tarjoavat oppilaitokset järjestävät hakuja ympäri vuoden.

Katso kaikkien Satakunnan ammatillista koulutusta tarjoavien oppilaitosten tiedot täältä: https://opintopolku.fi/wp/opo/toisen-asteen-haut/

Top