Talvipäivän iloja Monopäivillä

Teksti Essi Keskitalo Kuva Marko Mikkola

Tässä sitä mennään. Pulkka on lastattu takakonttiin ja parin asteen pakkasiin on varauduttu vaatekerroksilla. Kolme lapsenmielistä aikuista mukanaan 2.5-vuotias taapero ovat lähteneet matkalle kohti Merikarviaa! Tarkoituksena on katsastaa, mitä Krookan satamassa järjestettävä Monopäivä tarjoaa helmikuiselle talvilauantaille.

Monopäivä on osa hiihtolomaviikoille sijoittuvia the Monoviikkoja. Tämä kahden viikon ajan kestävä tapahtuma järjestää perheille monipuolisesti ohjelmaa aina ulkoleikeistä satuhetkiin ja oman leivän leipomiseen. Merikarvian kunta, Merikarvian Matkailu ry sekä useat yritykset ja yhdistykset ovat yhteistyöllään olleet organisoimassa tapahtumia koululaisten vapaapäiville.

Hetki on tullut, olemme päässeet perille. Parkkivahti viittoo meitä ajamaan pidemmälle, kävijöitä siis riittää ainakin automäärästä päätellen. Rannan vajaa kolmemetrinen Meriserin lumiukko toivottaa vierailijat tervetulleiksi. Tapahtuma on ollut käynnissä vasta muutaman minuutin, mutta punaposkiset lapset hyörivät jo alueen jokaisessa nurkassa.

Ohjelmassa on mitä valita!

Seuraavien tuntien ajan pääsemme kokeilemaan moottorikelkkailua, koira-ajelua ja katsomaan palokunnan pelastusnäytöstä. Erityiseksi suosikiksi nousevat myös erilaiset leikkimieliset kilpailut. Lyhyt hiihtoreitti parisuksilla sujuu yllättävän hienosti, kun taas potkukelkalla toisen kuljettaminen tökkää käännöksiin. Vaikka tulokset jäävätkin muutamilla sekunneilla uupumaan parhaista ajoista, saavat kilpailijat ja kannustajat lohdutuspalkinnoksi makeisia.

Energiatankkaus hoituu helposti makkaramyynnin ja kahvilatarjoilun myötä. Kuuman mehun lämmitettyä seurueemme nuorin johdattaa meidät vielä napakelkkailemaan, ihailemaan kauppiaiden käsitöitä sekä seuraamaan toimintaa pulkkamäessä ja luistinradalla.

Iloa, hymyjä ja kokemuksia

Kolmituntinen tapahtuma käy lopuilleen, mutta työntekijöiden koko päivän kestänyt hymy ei hyydy edes merituulen puhaltaessa. Iso kiitos viihtymisestä kuuluukin heille. Monopäivä on jättänyt jälkeensä kasan iloisia naamoja, mielet kokemuksia rikkaampina.

Kotimatka sujuu hiljaisissa merkeissä. Temmeltäminen on käynyt voimille. Lapsi on nukahtanut takapenkille ja muut juttelevat tapahtumasta. Suunnitelma on selvä ja kaikki tulevat yhteispäätökseen – tänne tullaan myös ensi vuonna!