Sisustustalo Kodinonni: Yrittämisen ilo sytyttää yhä

Ylpeyden aiheena olivat taatan vanhoista petroolinvärisistä housuista yhdessä mummun kanssa ommellut housut. Omat housut olivat menneet rikki ja neljän sisaruksen parvessa housukauppaan olisi päässyt vasta kolmannen lapsilisän tultua. Tuon hetken todellisen merkityksen yrittäjä Närvä ymmärsi tosin vasta paljon myöhemmin. Hän oivalsi, että sama tekemisen ja onnistumisen ilo, ja ylpeyden tunne, kun on tehnyt jotain ihan itse, sytyttää hänet edelleen jokapäiväisessä työssään Sisustustalo Kodinonnen luotsaajana.

Johanna Närvän lisäksi Sisustustalo Kodinonni työllistää viisi vakituista työntekijää.

Nuoren Johannan käsissä kaikki kankaat leikkautuivat palasiksi syntyäkseen sitten uudelleen hänen näkemyksensä mukaisina vaatteina, verhoina tai muina tekstiilituotteina. Hän ompeli omat ja myös kaveriensa vaatteet. Tekemisen myötä kasvoi kunnianhimo ja näyttämisen halun.
– Kun kaverit saivat merkkifarkkuja ja minä en, niin tein itse niistä aivan tarkat kopiot. Niin tarkat, ettei kukaan erottanut omiani aidoista, hän hymyilee.

"Minulla oli 3000 markkaa, mummun vanha ompelukone ja pää täynnä ideoita."

Aikuisuuden myötä Johannan haave harrastuksen muuttamisesta elinkeinoksi hautautui liki 10 vuodeksi, kunnes sisustusompelimo Kodinonnen tarina alkoi itsenäisyyspäivänä 1993.
– Minulla oli 3000 markkaa, mummun vanha ompelukone ja pää täynnä ideoita.
Ideoita tarvittiinkin. Ja päättäväisyyttä. Suomen taloudellinen tilanne oli 90-luvun alussa huono.
–Tietyllä tavalla se oli hyvä hetki perustaa yritys. Kun aloittaa taantuman aikaan, niin kasvu ja paremmat ajat ovat varmasti edessä.

Kun Rauma täytti 570 vuotta, Johanna suunnitteli pellavakankaan, johon hän piirsi ihailemiaan vanha Rauman talojen ikkunakoristeita. Siitä tuli Kodinonnen kaikkien aikojen myydyin kangas, jota saa myös pyyhkeinä ja tyynyinä.

Johanna kiittelee miehensä tukea ja joustavuutta myös toisessa taitekohdassa vuonna 1998, kun perheeseen syntyi poika. Edellisenä vuonna ompelimo oli muuttanut ensi kertaa kodin ulkopuolelle ja palkannut ensimmäisen työntekijän. Oltiin monella tapaa uuden edessä.

Lopulta kaikki sujui kuitenkin hyvin. Uusi tulokas osoittautui helpoksi lapseksi, joka nukkui ja söi hyvin. Kun Lauri oli 10 kuukauden ikäinen, Johanna palasi lähes täysipainoisesti töihin, vaikkei hän kokonaan pois ollut ollutkaan. Äitiyslomalla hänellä oli aikaa pysähtyä ja miettiä yrityksen tulevaisuutta. Ja opetella Excelin käyttö. Päätös yrityksen laajentamisesta kypsyi ja sisustusompelimo kasvoi sisustustaloksi.
– Liiketila yli nelinkertaistui 300 neliöön. Muutimme kaupungille ja meistä tuli oikea myymälä, joka oli auki joka päivä. Työntekijöitä tuli lisää; ensin yksi ja sitten toinen.

Yhtä puhuttelevat mustavalkoisuus, kromi ja marmori, toista vaaleanpunainen, ruusut ja frillat. Johannan mielestä juuri asiakkaiden mieltymysten erilaisuus on kovin ihanaa.

Aarikan lyhdyt ja kynttilänjalat edustavat Kodinonnen kotimaista tuotevalikoimaa.

Yhdeksi Kodinonnen vahvuudeksi ja olemassaolon syyksi Johanna nimeää myös pitkät asiakassuhteet, jotka perustuvat nöyrään palveluasenteeseen ja kokonaisvaltaiseen ratkaisukykyyn.
– Meillä on paljon asiakkaita ympäri Satakuntaa ja Suomeakin, jotka palaavat meille uudestaan ja uudestaan. Usein asiakkuuksiin liittyy jokin tarina. Jonkun sisko asui Raumalla, joku on ollut joskus töissä täällä tai jollakin on mökki täällä, mikä tarkoittaa, että ensin ostetaan mökille jotain ja sitten ruvetaan hankkimaan juttuja myös kotiin.

Pirjo (kuvassa) ja Heli ratkovat myymälässä asiakkaiden sisustus- ja lahjahaasteita.

Kodinonnen vuodessa on kaksi ruuhka-aikaa – joulu ja koulujen päättymisen aika keväällä. Silloin hankitaan lahjoja ja laitetaan kotia kuntoon. Muuten Kodinonneen tullaan yleensä silloin, kun elämässä tapahtuu jokin muutos.
– Muutetaan pois kotoa, syntyy lapsia, mennään kouluun, lapset muuttavat pois, muutetaan omakotitalosta pienempään asuntoon, on hankittu mökki tai rakennetaan uutta, Johanna luettelee esimerkkejä.

Susanna pitää huolen myymälän ulkonäöstä.