Satakuntalainen sydänsairauksien uranuurtaja

Teksti Kreetta Haaslahti Kuvat Julia Hannula, Johanna Sjövall

Satakunnan keskussairaalan sydänyksikkö on edelläkävijä, joka tunnetaan Suomessa, mutta myös maan rajojen ulkopuolella. Se on kautta historiansa ollut aktiivinen sekä tutkimuksen saralla että uusien teknologioiden käyttöönotossa. Myös tärkeää perustyötä potilaiden terveyden eteen tehdään uutterasti ­– vuoden aikana yksikössä suoritetaan noin 1200 sepelvaltimoiden varjoainekuvausta ja viitisensataa pallolaajennusta. Lisäksi asennetaan noin 200 tahdistinta. Vuoden jokaiselle päivälle jaettuna se tarkoittaa yli viittä toimenpidettä päivässä.

Sydänyksikkö perustettiin vuonna 1998. Muutaman vuoden kuluttua Poriin ja sydänyksikköön saapui myös kardiologi Pasi Karjalainen silloisen osastonylilääkäri Antti Ylitalon houkuttelemana.
– Alussa olimme aika pitkään Antin kanssa kahdestaan. Vuosien mittaan kardiologeja on tullut lisää ja nyt vakinaisia kardiologeja on viisi. Muutama vuosi sitten Antti siirtyi Turkuun ja minusta tuli ylilääkäri. Antilla on ns. yhteisvirka Turussa ja Porissa eli osan työajasta hän on edelleen Porissa. Lisäksi täällä on 3–4 erikoistuvaa lääkäriä sekä noin 20 hoitajaa, summailee ylilääkäri Karjalainen työyhteisöään.

Antti Ylitalo (vas.) ja Pasi Karjalainen © Julia Hannula

Antti Ylitalo (vas.) oli perustamassa sydänyksikköä Poriin vuonna 1998. Pari vuotta myöhemmin hän sai seurakseen Pasi Karjalaisen.

Aktiivista tutkimustyötä

Suomessa on tällä hetkellä viisi yliopistollista sairaalaa ja 16 keskussairaalaa. Perinteisesti keskussairaaloissa ei ole tehty kovin paljon tutkimusta, mutta Satakunnan keskussairaalan sydänyksikkö on poikkeus sääntöön. Varsinkin, jos tutkimusaktiivisuuden ja sen merkityksellisyyden mittarina käytetään julkaisuja kansainvälisissä lehdissä.
– Olen ollut talossa nyt 15 vuotta ja sinä aikana olemme tehneet melkein 100 julkaisua. Se on enemmän kuin mitä monet yliopistolliset sairaalat ovat samana aikana tehneet, kertoo Karjalainen.

Tutkimustyö on tuonut Satakunnan keskussairaalan sydänyksikölle mainetta, mutta ennen kaikkea siitä ovat hyötyneet potilaat.

Tutkimustyö on tuonut Satakunnan keskussairaalan sydänyksikölle mainetta, mutta ennen kaikkea siitä ovat hyötyneet potilaat.
– Me emme tutki täällä mitään molekyylitason asioita, vaan teemme vain kliinisiä tutkimuksia, joista on potilaan hoidossa todella hyötyä.

Pätevällä porukalla, uusimmalla teknologialla

Aktiivisuus tutkimuskentällä näkyy myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n vuosittaisissa tilastoissa Satakunnan osalta esimerkiksi alhaisena sydäninfarktien hoitokuolleisuutena.
– Se, että olemme tehneet paljon tutkimusta, on houkutellut tänne päteviä lääkäreitä ja sitä kautta meidän hoitotuloksemme ovat maan keskimääräisiä tuloksia paremmat.

Pasi Karjalainen © Julia Hannula

Ylilääkäri Karjalainen seuraa tietokoneen näytöltä varjoainekuvauksen etenemistä.

Sydänyksikössä ollaan kiinnostuneita myös teknologiasta.
– Moni uusi teknologia on tullut Suomeen niin, että me olemme ensin ottaneet sen käyttöön täällä ja sitten muutkin ovat ryhtyneet sitä hyödyntämään.

Ensimmäinen tällainen uuden teknologian edustaja oli valtion tutkimusrahoituksella hankittu OCT-laite sepelvaltimoiden valokerroskuvaukseen.
– Aloimme tutkia sydämen verisuonia OCT-laitteella ensimmäisenä Euroopassa vuonna 2009. Vuosien mittaan meillä on tehty tästä aiheesta ainakin parikymmentä julkaisua ja kolme väitöskirjaa, joita olen ollut ohjaamassa.

Nykyään samaa OCT-laitetta käytetään kaikissa Suomen sairaaloissa.
– OCT-tutkimuksen myötä myös pallolaajennustoimenpide on potilaalle aiempaa turvallisempi.

"Kesällä 2016 asensimme Suomen ensimmäisen biohajoavan, magnesiumpohjaisen verkkoputken sepelvaltimotautia sairastavalle potilaalle."

Biohajoava verkkoputki ja johdoton tahdistin

Pallolaajennuksessa sydämen verisuonen ahtaumaa laajennetaan. Useimmiten laajennuskohtaan asetetaan verkkoputki eli stentti estämään hoidetun kohdan ahtautumista uudelleen toimenpiteen jälkeen. Stenttejä on monenlaisia ja myös niitä on Satakunnan keskussairaalassa tutkittu runsaasti. Uusin teknologinen keksintö on sulava verkkoputki, joka hajoaa potilaan elimistössä, kun se on hoitanut tehtävänsä.
– Aikaisemmin stentit olivat aina metallia ja jäivät suoneen ikuisesti. Kesällä 2016 asensimme täällä Suomen ensimmäisen biohajoavan, magnesiumpohjaisen verkkoputken sepelvaltimotautia sairastavalle potilaalle. Verkkoputki häviää ensimmäisen vuoden aikana eikä verisuoneen jää käytännössä mitään. Osalle potilaista se on erittäin hyvä teknologia.

TAVI-toimenpide käynnissä © Johanna Sjövall

Kuvassa on käynnissä aorttaläpän asennus paikalleen nivusvaltimon kautta. Ylilääkäri Pasi Karjalainen oikealla, etualalla röntgenhoitaja Juha Normio ja hänen takanaan osastonylilääkäri Tuomas Paana © Johanna Sjövall.

Myös johdottomat sydämentahdistimet ovat vihdoin vuosikymmenien kehitystyön myötä mahdollisia, kun tahdistimen patteri on saatu mahtumaan riittävän pieneen tilaan.
– Vuoden 2015 lopulla Suomen ensimmäinen johdoton tahdistin asennettiin potilaalle täällä meillä. Tähän mennessä olemme laittaneet niitä vähän yli 20 potilaalle.

Karjalaisen mukaan johdoton tahdistin on sekä mullistanut että helpottanut työtä. Perinteinen sydämentahdistin asennetaan potilaan rintaan tehtävään taskuun, josta tahdistinjohdot viedään laskimoa pitkin sydämeen. Osalle potilaista toimenpide on saattanut aiheuttaa tahdistimen tulehduksen, minkä seurauksena potilas joutuu makaamaan monta viikkoa sairaalassa tulehduksen paranemista ja uutta asennusta odottaen. Johdoton laite ei tarvitse tällaista taskua eikä tahdistinjohtoja.
– Pienikokoinen langaton tahdistin viedään nivusen kautta katetrilla suoraan sydämeen ja potilas pääsee nopeasti kotiin. Uusi teknologia on aina kalliimpaa kuin vanha, mutta aika nopeasti hinnat laskevat, kun teknologia yleistyy. Toisaalta uuden teknologian tuomat muut hyödyt yleensä kompensoivat sen kalleuden. Esimerkiksi juuri siten, että potilaiden ei tarvitse olla niin pitkään sairaalassa.

"On tärkeää, että oman maakunnan sairaala tarjoaa potilaille hoitoa, jota aikaisemmin ei ole ollut täällä tarjolla."

Laaja toimenpidevalikoima potilaiden parhaaksi

Satakunnan keskussairaalan sydänyksikössä tehdään nykyään myös sydämen eteisvärinän ablaatiohoitoja ja aorttaläpän korjaustoimenpiteitä, joissa avosydänleikkauksen sijaan aorttakeinoläppä voidaan asentaa paikalleen verisuonta pitkin. Molemmat toimenpiteet ovat potilaalle helppoja – ei tarvitse kuin maata hereillä toimenpidesalin sängyssä. Vaikutukset ovat kuitenkin merkittävät. Esimerkiksi iäkkäälle potilaalle uusi aorttaläppä voi merkitä 10 elinvuotta lisää.
– On tärkeää, että oman maakunnan sairaala voi tarjota potilaille hoitoa, jota aikaisemmin ei ole ollut täällä tarjolla. Se houkuttelee meille myös osaavia lääkäreitä. Jos tekisimme vain perustyötä, niin se todennäköisesti johtaisi siihen, että osaajat siirtyisivät meiltä muualle.

Tässä kohtaa Karjalainen korostaa myös sairaalan johdon merkitystä.
– Johto on suhtautunut tosi myönteisesti tekemiseemme. Meitä on tuettu, olemme saaneet tehdä tutkimusta ja ottaa uutta teknologiaa käyttöön.

Sydänyksikön Pori-palkinto © Julia Hannula

Sydänyksikön seinää koristaa vuonna 2009 saatu Pori-palkinto, jonka kaupunginhallitus myönsi tunnustuksena erittäin ansiokkaasta sydänsairauksien hoidosta ja valtakunnallisestikin mainetta saaneesta toiminnasta.

Kardiologiksi kasvetaan Porissa

Karjalainen kuvaa sydänyksikkönsä työyhteisöä pieneksi ja tiiviiksi. Palkitsevaa työssä on se, kun näkee potilaan konkreettisesti hyötyvän hänelle tehdystä toimenpiteestä.
– Tai tutkimuspuolella se, kun arvostetusta lehdestä tulee sähköpostiviesti, että joku artikkeli on hyväksytty julkaistavaksi. Tuntuuhan se hyvältä, ainakin hetken.

Merkitykselliseltä tuntuu varmasti myös se, miten paljon Satakunnassa on koulutettu erikoislääkäreitä eri puolille Suomea potilaista huolehtimaan.
– Kun nuori lääkärinalku kysyy Turun yliopistollisen keskussairaalan kardiologian professori Juhani Airaksiselta, että pääseekö erikoistumaan kardiologiaan, niin hän vastaa, että pääsee, mutta käy ensin opettelemassa Porissa. Me olemme kouluttaneet täällä yli 30 kardiologia, jotka ovat sitten siirtyneet yliopistopaikkakunnille, kuten Turkuun, Tampereelle tai Helsinkiin.

Top