Satakunta on Suomen ruoka-aitta

Teksti Kreetta Haaslahti Kuvat Nelly Stenroos & Luova toimisto Pilke

Satakunta on muun muassa vihannesviljelyssä kunnostautunut ruoantuottajamaakunta. Pelkästään pakastevihanneksia tuotetaan Satakunnassa noin 30 miljoonaa kiloa vuodessa. Maakunnassamme tuotetaan myös suurin osa suomalaisesta kalkkunanlihasta ja valtaosa maamme silakkasaaliista pyydetään Satakunnan edustalta Selkämeren alueelta.

Satakunnalla on vahvat perinteet ruoantuotannossa ja ruokaketjun kehittämisessä. Täällä viljellään ja kasvatetaan puhtaita ja turvallisia raaka-aineita ja jalostetaan niistä valmiita tuotteita kuluttajille. Raaka-aineiden sopimustuotannossa Satakunnan vahvuutena on erityisesti laatu ja pitkälle kehitetyt toimitusketjut sekä valmistusteknologian korkea taso jalostavassa teollisuudessa. Sopimustuotantoa on harjoitettu maakunnassamme jo yli 60 vuotta. 

Valtakunnallisesti arvioiden Satakunnassa toimii useita elintarvikealan kärkiyritystä, joiden tuotemerkit tunnetaan kautta maan.
– Tällaisia ovat esimerkiksi Sucros, Apetit, Länsi-Kalkkuna, HK Scan Finlandin siipikarjatuotanto, Saarioinen, Mykora, Finnamyl, Lallin Lammas ja Kivikylän Kotipalvaamo, luettelee Marko Jori, elintarviketoimialan päällikkö Pyhäjärvi-instituutista.

Lisäksi elintarvikeketjua vahvistaa parin sadan pienemmän jalostusyrityksen joukko.

Satakunnassa riittää ruoan tuottajia ja jalostajia
Satakunnassa riittää ruoka- ja elintarvikealan tuottajia. Kuvassa Eskimon design-kuituliina, Pörstin maatilamyllyn luomukaurahiutaleet, Mykoran Champ-sienet, Satamaidon voi, piimä & maito, Eskimon leivinrulla, Ketunleivän spelttileipä & ruisleipä, Honkatarhojen Vihreäkeiju-salaatti, tilli & ruohosipuli, Härkälän puutarhan kurkku & tomaatit, Sunniemen kartanon porkkanat, Ullan Pakarin ruisleipä, kaurajuntta & aurinkopatu, Kivikylän Kotipalvaamon Kunkkukinkku & Wanhanajan nakit, Yyterin sinapin sinappi, Satamunan kananmunat.

Viljelytoimintaa ja siipikarjan kasvatusta

Vuonna 2014 Satakunnan elintarviketeollisuuden liikevaihto oli yhteensä yli 674 miljoonaa euroa. Teurastuksen ja lihanjalostuksen osuus oli yli puolet liikevaihdosta. Vajaa yhdeksän prosenttia tuli kasvisten ja hedelmien jalostuksesta, leipomotuotteiden osuus oli vajaa seitsemän prosenttia ja kalanjalostuksen reilu prosentti.
– Satakunnan maatilojen kokonaisliikevaihto oli samana vuonna 430 miljoonaa euroa, joten yhteenlaskettu liikevaihto nousi maakunnassamme 1,1 miljardiin euroon, Marko Jori lisää.

Satakunnassa on noin 3100 maatilaa, joista liki 2700:llä harjoitetaan viljan- tai kasvinviljelyä. Peltopinta-ala on yli 140 000 hehtaaria. Pakastevihanneksia tuotetaan Satakunnassa noin 30 miljoonaa kiloa vuodessa. Tuosta määrästä porkkanaa ja perunaa on kumpaakin noin kolmannes ja loput mm. herneitä, pinaattia, purjoa, selleriä ja palsternakkaa.

Lypsykarjatiloja on vähän alle 300 ja sika-, nauta- tai muita kotieläintiloja vajaa 400. Siipikarjan kasvatukseen tai kananmunien tuotantoon keskittyneitä tiloja on satakunta. Suomessa tuotettavasta kalkkunanlihasta yli 98 % tulee Satakunnasta. Broilerituotannon osuus on puolet kotimaisesta tuotannosta ja Selkämeren silakkasaalis on 80 % koko maan silakkasaaliista.

Satakunnassa riittää ruoan tuottajia ja jalostajia
Kuvassa Eskimon leivinrulla & tivoli-muffinsivuoat, Saaren luomuherkkujen mansikkamehu, Satamaidon kuohukermat, Cafe Solon Mu Porini –kahvi, Annan marenkileipomon marenki, Alajärven tilan vuohenmaitofudget, Koivun tyrnitilan tyrnijauhe & tyrnihillo ja Prassen konditorian kakku.

Elinvoimaisuutta paikallisruuasta

Lähiruoka on paikallisruokaa, joka on tuotettu ja jalostettu oman maakunnan raaka-aineista ja markkinoidaan ja kulutetaan omalla alueella. Satakunnassa lähiruokaa on tarjolla runsaasti.
– Suosituimpia ovat varmasti maito, leipä, kasvikset, lihatuotteet, kananmunat ja luonnon kala, listaa Jori.

Lähiruoan suosiminen on maakunnan elinvoimaisuuden kannalta tärkeää.
– Käyttämällä paikallisia tuotteita pidämme paikallisen ruokaketjun elinvoimaisena ja saamme jatkossakin nauttia oman maakunnan herkuista.

Lähellä tuotettu ruoka on usein ekologinen valinta, mutta sillä on vaikutuksia myös paikallistalouteen ja työllisyyteen.
– Lähiruoan käytöllä on iso vaikutus aluetalouteen. Eurot eivät valu pois maakunnasta ja työpaikat säilyvät niin maatiloilla kuin elintarvikeyrityksissäkin, muistuttaa Jori.

Lue myös Kivikylän Kotipalvaamon tarina:
Kivikylä: Savusaunasta se alkoi

Top