Satakunnassa koulutusta kehitetään niin perustasolla kuin yliopistossakin

Teksti: Jarkko Ambrusin, Kuvat: Tomi Glad

Rauman Pohjoiskehän koulussa työskennellään omissa kortteleissa ja opettajatiimeissä.

Rauman Pohjoiskehän koulun pihalla tuoksuu sahattu puu. Tänä syksynä avatun noin 20 miljoonaa euroa maksaneen koulun koko olemuksessa huokuu uusi ja moderni ajattelutapa. Tilat ovat avarat, mutta melua ei kuulu.

Pohjoiskehän koulu001.jpg

Koulutyö alkoi uudessa Pohjoiskehän koulussa elokuussa 2019.

Nykyaikainen ilme ei rajoitu pelkästään koulutiloihin. Uudet tuulet puhaltavat myös opetuksessa. Lapset liikkuvat eri ryhmien välillä joustavasti ja opettajat tekevät suunnitelutyötä tiimeinä.

Kuudesluokkalaiset Pihla Leväniemi ja Veikka Luukkonen pelaavat aulatilassa kielipeliä sulkapallomailoilla ja ilmapalloilla.

- Oikein vastatuista ruotsin sanoista saa pisteitä, Pihla ja Veikka selventävät.

Pohjoiskehänkoulu009.jpg

Ruotsintunti voi näyttää myös tältä. Veikka Luukkonen koulutehtävän parissa.

Koulussa on kolme erilaista kokonaisuutta, koulun kielellä ”korttelia”.

Jokaisessa korttelissa on suuri aukio, luokkahuoneita, pienryhmätiloja ja myös yksilöopetukseen tarkoitettuja huoneita. Lapsen näkökulmasta kortteli on oma pieni koulu, jolla on myös oma piha. Tämä luo turvallisuuden tunnetta.

Yhdessä korttelissa on kuusi yleisopetuksen opettajaa, viisi pienluokkien opettajaa ja lisäksi on vielä koulunkäynnin ohjaajat.

Pohjoiskehänkoulu010.jpg

Yksi koulun ”keskustoreista” joita voidaan käyttää ympäröivien luokkien yhteiskäytössä.

– Runsas aikuisten määrä tarkoittaa yksilöllisempää opetusta lapsille, Pohjoiskehän koulun hallinnollinen rehtori Jukka Raiskinmäki sanoo.

Lapsen tuen tarve voidaan suunnitella jopa päiväkohtaisesti. Tavoite on kuitenkin se, että lapset opiskelevat suuremmassa ryhmässä mahdollisuuksiensa mukaan.

– Pienryhmissä ei ole enää pelkästään tietyn taitotason oppilaita. Olisi väärin erottaa lapsi ryhmästä sen takia, että hänellä on joku ominaisuus tai oppimishäiriö, pedagoginen rehtori Taina Suvikas valaisee.

Pohjoiskehänkoulu006.jpg

Terhi Vedman-Leväniemi ja Sinikka Hyrsky opettavat yhdessä 1B-luokkaa.

Tiimiajattelu on monelle uusi asia

Koulun pedagogiikka perustuu yhteisopettajuuteen. Esimerkiksi koko ekaluokka voi järjestää opetuksen samaan aikaan. Toisessa ryhmässä hyvin lukevat voivat harjoitella lukemista, kun toisessa ryhmässä opetellaan kirjaimia.

Pohjoiskehänkoulu013.jpg

Pedagoginen rehtori Taina Suvikas ja hallinnollinen rehtori Jukka Raiskinmäki jututtavat erityisopettaja Elina Bastenia.

Opetusta suunnitellaan ja kehitetään nyt tiimeissä.

– Tämä on ollut ihanaa! Ennen kaikkia asioita on joutunut ratkomaan yksin. Nyt voimme miettiä yhdessä ratkaisuja yllättäviin tilanteisiin, erityisopettaja Elina Basten iloitsee.

Tiimiajattelu on monelle opettajalle uusi asia. Perinteinen ajattelutapa on ollut se, että yksi opettaja on noin kuudenkymmenen neliön luokkahuoneen valtias, joka hoitaa opetuksen yksin. Opettaja on joutunut tekemään paljon kompromisseja ja opetus on painottunut heikompien tahdissa kulkemiseen.

Pohjoiskehänkoulu004.jpg

Opettajat Sanna Ahonen, Maija Aaltonen, Hannele Schultz ja Miina Rantaniemi tiimipalaverissa.

– Nyt oppilailla on aina vapaana oleva opettaja, jolta pyytää apua. Jokaisen tuen tarve pystytään ottamaan huomioon – myös niiden, jotka ovat lahjakkaita, Suvikas sanoo.

Tiimiajattelussa pyritään myös hyödyntämään opettajien vahvuuksia.

– Esimerkiksi taito- ja taideaineissa se voi tarkoittaa joustavaa käsityöopetusta. Toinen opettaja osaa koneita, toinen tietää virkkaamisesta, Raiskinmäki kertoo.

Opettajat ovat tyytyväisiä

Julkisuudessa on puhuttu paljon kouluympäristön muuttumisesta stressaavammaksi sekä opettajien lisääntyneestä kuormituksesta.

Totuus ei ole kuitenkaan niin yksiselitteinen. OECD:n tekemän TALIS-tutkimuksen mukaan opettajat ovat Suomessa keskimääräistä tyytyväisempiä ammattiinsa. Opettajista jopa 97 prosenttia on sitä mieltä, että oppilaat ja opettajat tulevat hyvin toimeen keskenään.

Pohjoiskehänkoulu001.jpg

Mariel Eerola-Leino opettaa 1A-luokalle vokaalien pituuksia äidinkielentunnilla.

Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman kampuksen yliopistotutkija Teija Koskela uskoo, että tiimityöskentely voi vahvistaa opettajien, oppilaiden ja vanhempien välistä vuorovaikutusta.

– On tärkeää kehittää palautteen ottamista ja antamista. Meillä on hyvä oppiainekoulutus, mutta se vaihtelee, miten vanhempia kohdataan. Opettajan ammattitaitoa on myös se, että kaikkea palautetta ei tarvitsisi ottaa syvälle sieluun.

Koskela näkee, että opettajat hyötyisivät vertaistuesta. Hänen mielestään esimerkiksi työnohjausta hyödynnetään liian vähän.

Vuorovaikutus koulussa on ennen kaikkea opettajien vastuulla. He ovat koulun aikuisia ja ”pomoja”. Lopulta lasten hyvinvointi voi olla pienestä kiinni.

– Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn kohta ”Opettaja on kiinnostunut, mitä minulle kuuluu.” on erittäin tärkeä. Jos lapsi kokee olevansa osallinen, se edesauttaa oppimista.

Digitaalisuus on hyvä renki

Pohjoiskehän koululaiset saavat käyttöönsä Chromebookit eli kannettavat tietokoneet. Vanhemmat oppilaat saavat koneet myös kotiinsa, pienemmät harjoittelevat käyttöä koulussa. Opetuksessa käytetään älytauluja.

Pohjoiskehänkoulu011.jpg

Kaikki opetus ei ole digitaalista. Myös perinteisemmät tavat oppia ovat kunniassaan.

– Digitaalisuus on tärkeää ja erinomainen apuväline. Mutta se on hyvä renki, ei isäntä. Kyllä kynällä ja paperilla vieläkin tehdään harjoituksia ja kokeita, Raiskinmäki sanoo.

Digitalisaatio tuo välillisesti koulumaailmaan suuremman haasteen. Opettajat eivät oikeastaan tiedä, minkälaiseen maailmaan he lapsia opettavat. Muutosvauhti on niin hurjaa, että emme edes tiedä, minkälaisia ammatteja 20 vuoden päästä on.

Erityisopettaja Elina Bastenin mielestä koulussa opitaankin ennen kaikkea sosiaalisia taitoja ja yhteiseloa.

– Taidollisella osaamisella ei ole väliä, jos ei osaa olla muiden kanssa.

Jukka Raiskinmäki on samoilla linjoilla.

– Tiimityötaidot ovat jatkossa isommassa roolissa kaikessa. Yksin tekeminen ja pakertaminen vähentyy. Tämä meidän mallimme tukee sitä.

 


 

Turun yliopiston rehtori: ”Satakunta on meille tärkeä suunta”

Uusi teknologia ja uudet tavat oppia heijastuvat peruskoulun lisäksi myös korkeakoulumaailmaan. Aikuisopiskelussa puhutaan jatkuvasta oppimisesta.

– Meillä on paljon eri elämäntilanteissa olevia oppijoita. Päätoimiset opiskelijat kokevat yleensä kontaktiopetuksen tehokkaampana tapana oppia. Työelämässä olevilla tilanne on eri. Verkkopohjainen opiskelu soveltuu usein paremmin jatkuvan oppimisen välineeksi, Porin yliopistokeskuksen johtaja Tarmo Lipping sanoo.

Porin yliopistokeskus tarjoaa tällä hetkellä koulutusohjelmia sekä Tampereen että Turun yliopistosta. Koulutusohjelmien tarjoamissa oppimistavoissa on eroja. Verkkopainotteista opetusta tarjotaan vain maisteriohjelmiin. Kandivaiheessa oleville opetusta järjestetään enemmän lähiopetuksena.

Porin yliopistokeskus001.jpg

Porin yliopistokeskus sijaitsee entisessä Puuvillatehtaassa.

- Kandiohjelmissa opiskelevat ovat usein tulleet suoraan lukiosta, joten heille lähiopetuksen tarve on suurempi.

Monimuoto-opetus ja etäopiskelu on Porin yliopistokeskukselle elinehto. Suuri osa keskuksen maisteriohjelmien oppilaista asuu jossain muualla kuin Satakunnassa ja opiskelee työn ohessa. Monet oppilaat kysyvätkin opintojen alkaessa sitä kuinka paljon opetuksessa pitää olla läsnä.

– Opiskelumuoto vaatii opiskelijalta paljon itsekuria.

Lipping uskoo oppimistapojen monipuolistuvan tulevaisuudessa.

Yksi väylä on yhteistyön tiivistyminen yritysten kanssa.

– Opetusministeriön kaavailujen mukaan yritykset voivat ostaa jatkossa kokonaisen opinto-ohjelman. Se vaatisi muun muassa, että yliopistojen pitäisi rakentaa koulutukset niin, että tutkinto-ohjelmista olisi mielekästä ottaa pienempiä kokonaisuuksia ja että yritykset kokisivat ne hyödyllisiksi. Se jää nähtäväksi, lisääntyykö yliopistojen koulutusmyynti merkittävästi. Suomessa kun on totuttu, että koulutus on ilmaista.

Varhaiskasvatuksen pioneeritutkimusta

Turun yliopistolla on Satakunnassa kaksi kampusta. Yliopisto on Rauman opettajakoulutuskampuksen lisäksi mukana Porin yliopistokeskuksen toiminnassa. Aloituspaikkoja yliopiston koulutusohjelmiin on vuosittain noin 400.

Yliopiston rehtori Jukka Kola vakuuttaa, että Turun yliopisto satsaa Satakuntaan myös jatkossa.

– Satakunta on meille tärkeä suunta, meillä on siellä mittavaa koulutusta.

Yliopiston merkittävin meneillä oleva kehityshanke Satakunnassa on Raumalle syntyvä pikkunorssi eli harjoittelupäiväkoti. Tavoite on, että 110 lapselle suunniteltu päiväkoti avaa ovensa ensi syksynä. Rahoituksesta tosin käydään edelleen neuvotteluja.

– Tulemme tekemään siellä sekä tutkimusta ja harjoittelua. Etsimme tutkimuksen kautta parhaita mahdollisia käytäntöjä varhaiskasvatukseen. Tämä on pioneerityötä Suomessa, Kola sanoo.

Kolan mielestä yritysyhteistyötä voisi edelleen tiivistää Porissa.

– Olemme lanseeranneet Turussa yrittäjyysyliopiston ajatuksen, jolla pyrimme lisäämään opiskelijoiden ymmärrystä yritystoiminnasta. Yliopiston näkökulmasta kulmakivenä tässäkin on laadukas tutkimus.

Kola muistuttaa, että Satakunnassa on myös merkittävää merisektorin tutkimusta, T&K-toimintaa ja täydennyskoulutusta Raumalla ja Porissa yliopiston alaisen Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen (MKK) järjestämänä.

Meri ja merenkulku ovat yksi Turun yliopiston strategisista tutkimusteemoista.

– Perinteisten tutkimusteemojen lisäksi nyt puhutaan monitieteisesti sinisestä taloudesta (Blue Economy)ja merialueiden ympäristötutkimuksista, jotka ovat tärkeitä tulevaisuuden teemoja.

Top