Kirjailijat ja esiintyjät

Keitä kaikkia onkaan mukana? Satakunta tuo Kirjamessuille räväkän kokonaisuuden maakunnan nousevia kykyjä, monipuolisia osaajia ja kaikkien tuntemia legendoja. 

Tutustu mukana oleviin kirjailijoihin ja esiintyjiin. Eikä tässä vielä kaikki: teemme useita julkistuksia ennen tapahtumaa, seuraa Facebook-tiliämme.

Kirsti Ellilä

Kirsti ElliläKirstin uusin romaani Arpapeliä ilmestyi heinäkuussa, ja se kertoo rahan vaikutuksista ihmissuhteisiin. Vuotta aikaisemmin ilmestynyt Tuntemattomat etsii vuoden 1918 sodasta selitystä suomalaisen yhteiskunnan nykyiseen ilmapiiriin. Kirsti sai lastenkirjallisuuden Arvid Lydecken -palkinnon vuoden 2012 parhaasta lastenkirjasta Majavakevät. Kirjava kettu -kirjallisuuspalkinto 2012 myönnettiin kirjasta Reetta ja linnanvangit. Kirsti opettaa sivutoimisesti kirjoittamista mm. Turun avoimessa yliopistossa. Kirsti on syntynyt ja käynyt koulut Porissa, ja asunut 16 vuotta Punkalaitumella, joka aiemmin oli osa Satakuntaa. >> Verkkosivu

Riikka Erkko

Riikka on syntynyt ja käynyt koulut Satakunnassa, mistä tie vei opiskelemaan Helsingin yliopistoon ja Satakuntalaisen Osakunnan hoiviin. Työelämä pyöritteli Helsingistä Turkuun, ja lopulta ympyrä sulkeutui, ja Riikka on jälleen kotinurkillaan Luvialla. >> Blogi

Kati Fager

Kati FagerKati on porilainen kulttuurituottaja, joka haluaa saada ihmiset tekemään yhdessä ja kehittämään asioita. Kati ei itse tee pelejä, mutta on selvittänyt kuka niitä Satakunnassa tekee ja ketkä vasta siitä haaveilevat, ja hän on pelinkehittäjäverkosto IGDA Finland Satakunta Hubin perustajäsen.

Leena Falttu

Leena FalttuLeena on syntynyt Eurajoella ja asunut siellä aina. Romaanit Mansikkamäen Elina (2012) ja Juuselan Maija (2014) Leena on kirjoittanut yhdessä Marja Hiltusen kanssa. He ovat kirjoittaneet myös saman nimiset näytelmät, jotka on esitetty Kuivalahden kesäteatterissa 2012 ja 2014. Leena on toimittanut Kotiseutumme Eurajoki -kirjasarjan viimeisimmät osat ja kirjoittanut niihin artikkeleja. Kieli ja erilaiset murteet kiinnostavat, rakkaimpana tietysti oma Eurajoen murre, ja murrejuttujen kirjoittaminen onkin harrastus.

Usva Friman

Usva FrimanUsva on digitaalisen kulttuurin tohtorikoulutettava Turun yliopiston Porin yksikössä. Hän tutkii pelikulttuureja ja tekee väitöskirjaa suomalaisten naisten digitaalisesta pelaamisesta ja oli ensimmäisen Finnish Game Jam Satakunnan vastuujärjestäjä vuonna 2013. Usva on Satakunnasta kotoisin.

Marja Hiltunen

Marja HiltunenMarja on syntyperäinen eurajokelainen, joka on kirjoittanut Leena Faltun kanssa kirjat Mansikkamäen Elina ja Juuselan Maija, jotka molemmat on nähty myös näytelminä Kuivalahden kesäteatterissa. Marja on kirjoittanut jatko-osan kirjalleen Koivikon Agatha (2014) eli Vainio-Tanin Agatha ilmestyy Kirjamessuilla sunnuntaina 2.10. Kaikki em. kirjat sijoittuvat pääosin Eurajoelle. Marja pitää murteita ja niiden säilyttämistä tärkeänä, ja se on yksi päämäärä kirjoittamisessa.

Kari Häkämies

Kari HäkämiesKari toimii Varsinais-Suomen liiton maakuntajohtajana. Aiemmin hän on toiminut muun muassa oikeusministerinä, sisäasiainministerinä, kansanedustajana sekä sisäministeriön kansliapäällikkönä, AVIn ylijohtajana, Kuopion kaupunginjohtajana sekä Pyhtään ja Hämeenkyrön kunnanjohtajana. Kirjallista tuotantoa ovat dekkarit: Anteeksi ei voi antaa (2015, Teos), Erään yhtiön murha (2014, Teos), Poliittinen ruumis (2012, Crime Time), Presidentin murhe (2011, Teos), Rehelliseksi tunnettu (2010, Teos).

Johanna Jakomaa

Johanna Jakomaa (kuva Jaana Seppälä)Johanna on työskennellyt Satakunnan Museon kokoelmista vastaavana amanuenssina vuodesta 2010 lähtien, eli hän pohtii työkseen, mitä Satakunnan menneisyydestä ja nykyisyydestä tulisi tallentaa tuleville sukupolville. Hän on työskennellyt mm. 13 museon yhteisen, ruokakulttuuria tallentaneen Suomi syö ja juo -hankkeen parissa. Johanna kertoo olevansa umpisatakuntalainen: sukujuuret ovat vankasti Satakunnassa, ja täällä hän on syntynyt, kasvanut ja opiskellut.

JP Jakonen

JP JakonenJP on kolmen lapsen isä, kirjailija, yrittäjä, filosofian maisteri, podcast-tuottaja, heviyhtyeen vokalisti ja suorapuheisen henkisyyden kannattaja. Hän on asunut vuoden Utön majakkasaarella tekemättä mitään. Sen jälkeen hän ryhdistäytyi ja on sittemmin kirjoittanut teokset Kukoistavan johtamisen käsikirja (yhdessä Keijo Halisen kanssa), Kotona kosmoksessa ja Stressivapaa johtaja - 52 näkökulmaa itsensä johtamiseen, henkilökohtaiseen kasvuun ja viisaaseen elämään. Hänen uusin kirjansa on nimeltään Stressivapaa yrittäjä (Viisas elämä 2016).

Juha Jyrkäs

Jyrkäs Juha (kuva Minna Jerrman)Juha on raumalaissyntyinen kirjailija-muusikko. Hän ammentaa kalevalaisesta runomitasta ja suomalaisesta mytologiasta, ja yhdistää niitä spekulatiiviseen fiktioon. Rauma ja purjehtijoiden sukujuuret ovat hänelle tärkeä asia. Mies voi lähteä kaupungista, mutta kaupunki ei miehestä. Meri, verenkarvaiset auringonlaskut rannalla ja länsisuomalainen musta huumori ovat läsnä hänen tuotannossaan.

Mervi Kariniemi

Mervi Kariniemi Mervi on sanojensa mukaan mainio rypälesekoitus, täyteläinen, aromikas, yllätyksellinen. Alkuperämaa Suomi. Originaali kasvupaikka Etelä- ja Pohjois-Savon rajavyöhyke. Lisätty 1970-1980 luvuilla voimakkaita ulkomaisia mausteita eri puolilta maailmaa. Koulittuna lajikkeena tuotu takaisin Suomeen juurtumaan. Länsirannikon tuntuma on osoittautunut oivalliseksi kasvupaikaksi. Mervi on julkaissut kaksi runokokoelmaa Puhuva hevonen 2014 ja Tarinoiden Näkijä 2016.

Pauli Karmala

Pauli KarmalaPauli tekee parhaansa antaakseen sanat ihmisten tunteille ja yrittää kirjoittaa runoa, josta saavat selvän muutkin kuin runoilija itse. On julkaista putkauttanut neljän kirjan verran kertovaa runoa, viimeisimpänä Ukko (2014). Kannaksen evakkona Satakuntaan tulleen isän ja satapohjalaisen äidin poikana hän pitää itseään ikään kuin Suomena minikoossa, idän ja lännen sekoituksena. Noormarkussa nykyään, mutta Porissa suurimman osan ikäänsä asustellut runoilija pitää kestotavoitteenaan astua vielä joskus myös proosan puolelle. Vaikka runo on rakasta, niin mieli palaa myös pidempään kerrontaan. >> Verkkosivu

Liisa Keitaanpää

Liisa KeitaanpääLiisan tuorein kirja ilmestyy messulla. Liisa on syntynyt Kokemäellä ja asuu Porissa, eikä satakuntalaisuus lähde hänestä hankaamallakaan; asuinsijansa on aina ollut Satakunnan maisemassa. ”Niin kauas kuin katse kantaa, ikkunastani on näkynyt virtaava vuo, pellot ja niityt, talot maisemassa harvaksiin. On tilaa ajatuksen ja mielikuvituksen temmeltää. Ajatusteni juuret ovat maassa, vedessä ja ilmassa. Kuusikkomäet, ärjy Kokemäenjoki, ruopalta haiseva suonsilmäke, lahopuut muurainmättäiden sylissä. Savipelloilta nouseva ohut huntu. Minun Satakuntani.” >> Verkkosivu

Tuomas Keskimäki

Tuomas Keskimäki (kuva Katri Korpela)Tuomas on Eurasta kotoisin oleva, nykyisin porilaistunut runoilija, sanoittaja ja muusikko. Hän on julkaissut neljä runoteosta, joista viimeisin julkaistiin vuonna 2015, sekä sanoittanut kappaleita useille bändeille, joista kuuluisimman, Korpiklaanin, pääsääntöisenä sanoittajana hän on toiminut vuodesta 2011 lähtien. >> Verkkosivu

Harri Ketamo

Harri KetamoHarri Ketamo on yrittäjä ja vapaa tutkija. Tällä hetkellä hän kehittää tekoälypohjaisia ratkaisuja tietotyön tehostamiseen perustamassaan yrityksessä HEADAIssa. Kaksi hänen edellistä yritystään, SkillPixels ja GameMiner, toimivat pelialalla.

Sari Kiddle

Sari KiddleSari on asunut Saksassa vuodesta 2002 ja opettanut Suomi-koulussa eri toimipisteissä eri ikäisiä lapsia ja nuoria kymmenisen vuotta. Hän on luonut yhdistyksen toimipisteille toimivan kirjastojärjestelmän ja on ollut vuodesta 2009 yhdistyksen johtokunnan jäsen. 2015 Sari valittiin Saksan Suomi-koulujen neuvoston varajäseneksi. Sari käyttää opetuksessaan mielellään draamaa ja suomalaista lastenkirjallisuutta sekä -runoutta.

Anu Korpinen

Anu KorpinenAnu on muutamia harharetkiä lukuun ottamatta asunut koko ikänsä synnyinkodissaan Honkajoella. Kaikkein ominaisinta hänelle on kirjoittaa erilaisia fantasiakertomuksia, jotka lainaavat tyyliään vanhoista saduista. Anulta on julkaistu fantasia- ja kauhunovelleja, ja hän sijoittui vuonna 2015 Atorox-äänestyksessä kolmanneksi yliluonnollisella dekkarinovellillaan Rieseholtin valot.

Eero Korpinen

Eero KorpinenEero on syntynyt Juupajoella, ja on asunut Honkajoella vuodesta 2013. Hän on opiskellut kirjoittamista kaksi vuotta Etelä-Pohjanmaan Opistolla, ja kirjoittaa pääasiassa tavalla tai toisella yliluonnolliseen vivahtavia tarinoita. Tähän mennessä häneltä on julkaistu useampia kauhu- ja fantasianovelleja, suomennoksia sekä romaanit Jouluksi kotiin ja Patli Dunin yö.

Merja Koski

Merja KoskiMerjan ensimmäinen kirja Onneks On Lähiruokaa julkaistiin 2015, ja se käsittelee laajasti lähiruokaa elämänmakuisten positiivisten tuottajatarinoiden avulla. Hän on syntynyt Ulvilassa ja kasvanut pienviljelijätilalla, josta lähiruoka on tullut jo tutuksi. Merja arvostaa Satakuntaa ja sen monipuolista, kaunista maaseutua, jossa yrittäjyyttä on pidetty aina arvossa, sekä maakunnan eri alojen taitajia mm. kirjallisuuden saralla.

Pertti Koskinen

Pertti KoskinenPertti asuu Harjavallassa, ja kaikki hänen kirjansa sijoittuvat Satakuntaan. Kirjoittaminen alkoi novelleilla ja eteni romaaneihin. Pertin viides aikuisten jännityskirja, Silloin ja sinä yönä, ilmestyi sähkökirjana viime vuoden lopulla ja paperisena maaliskuussa 2016.

Teokset: Silloin ja sinä yönä 2016), Pedon jäljillä (2015), Vinttikamaripoika (2015), Manipulaattori (2014), Kaunis mies katoaa (2012), Salaisuuksien kylä (2011), Suhteita ja suhteettomuuksia (2008)

Hanna-Riikka Kuisma

Henna-Riikka Kuisma (kuva Sami Kokko)Hanna-Riikka on porilainen kirjailija, joka on julkaissut novellikokoelman ja neljä romaania. Uusin romaani, Viides vuodenaika ilmestyy syksyllä 2016. Kuisman teokset käsittelevät ihmismielen ja yhteiskunnan pimeitä puolia. Tummanpuhuvuuden vastapainona on värikäs runollisuus. Häneltä on omien teosten lisäksi julkaistu novelleja useissa antologioissa. Kuisma on toiminut myös taidekriitikkona ja kolumnistina sekä kirjoittanut lehtiin monipuolisesti juttuja kulttuuriartikkeleista nuortennovelleihin.

Teokset: Viides vuodenaika (2016), Valkoinen valo (2013), Sydänvarjo (2011), Käärmeenpesä (2007), Elinkautinen (2005)

"Satakunta on minulle mielentila, joka kulkee mukana monella aikatasolla. Kaupunki ja maaseutu, betonia ja peltomaisemaa, kerrostaloja ja heinäpaaleja. Satakunta merkitsee minulle myös kotia, perhettä ja sukua. Paikkaa, josta voin lähteä, mutta joka ei lähde minusta."

Kulttuuritalo Annis / Teatteri Taidepaska

Kulttuuritalo Annis, Teatteri TaidepaskaTeatteri Taidepaska on viiden aikuisen Porin teatterinuoren spontaani kokoonpano, joka esiintyy pääosin Kulttuuritalo Anniksella. Otteet esityksestä ”Puheenvuoroja syvyyksistä” sisältävät ajatuksia, tunteita ja hukkuneita päiväkirjansivuja, jotka kertovat kipeistä aiheista, mm. lähisuhdeväkivallasta. Näytelmän teon aikana on noussut esiin kysymys: onko missään muualla näin helppoa tehdä teatteria, kuin Satakunnassa ja Porissa? Tekijät ovat Terhi Miettinen, Salli Salonen, Annika Koivukorpi, Milla Grönman ja Henri Välikangas.

Inka Kuusela

Inka KuuselaInka on asunut Saksassa vuodesta 1994. Hän on opettanut Suomi-koulussa Bensheimissa pikku koululaisia ja alle kouluikäisiä vuodesta 2003. Inka edustaa Suomi-koulujen Tuki ryn hallituksessa maailman Suomi-kouluopettajia ja on ollut vuodesta 2007 Frankfurtin suomalaisen kouluyhdistyksen johtokunnassa, vuodesta 2009 lähtien puheenjohtajana. Ulkosuomalaisparlamentissä Inka ajaa aktiivisesti maailman Suomi-koulujen asioita. USPn kokousten oheisohjelmaksi onkin vakinaistunut Suomi-kouluseminaari.

Seppo Laakso

Seppo LaaksoSeppo on perehtynyt satakuntalaiseen mielenmaisemaan avioliiton kautta, nyt 37 vuoden ajan. Syntyperältään varsinaissuomalainen on asunut Satakunnassa kahteen otteeseen, ensin 11 vuotta Harjavallassa 1980-1990 luvuilla ja Laviassa vuodesta 2009 lähtien. Leipä tulee psykoterapeutin työstä, osa kirjojen aiheista ja teemoista myös. Harrastustyönään Seppo isännöin Saaren retriittikotia ja ohjaa hiljaisuuden retriittejä. Hiljaisuus inspiroi paitsi kokemuksena myös kirjoittamisen aiheena.

Heli Laaksonen

Heli Laaksonen (kuva Miikka Lappalainen)Jo kuudettatoista vuotta sanamaija Heli kirjoittaa runojaan ja kiertää Suomen teitä niitä lukemassa. Lounaismurteestaan tuttu pulputtaja on julkaissut parisenkymmentä teosta. Viimeisimmät niistä ovat kaiken maailman sattumuksista kertova juttukokoelma Lähtisiks föli? sekä Finlandia Junior -ehdokkaaksi noussut aakkosrunokirja Aapine. Joku saattaa muistaa myös Ylellä kesällä 2015 pyörineen haastatteluohjelman Helil kyläs, jonka Heli käsikirjoitti.

Hänen runokirjojaan on käännetty võruksi ja bulgariaksi - sekä latviaksi, jossa julkaistut teokset ovat saaneet useita kirjallisuuspalkintoja. Kääntäjänä Heli debytoi keväällä 2016 suomentamalla virolaisen Andrus Kivirähkin lastenkirjaklassikon Koiranne alkaa kohta kukkia.

Aivan uudenlaista Laaksosta nähdään Elina Wallinin kirjoittamassa porinmurteisessa satukirjassa, jossa Heli koettelee kynäänsä ensi kertaa lastenkirjakuvittajana. Kirjamessuiksi Laaksoselta valmistuu lisäksi uunilämmin huvinäytelmä Sylvia, Tuija ja laulava patja, joka on saanut myös kaunokirjan muodon.

>> Verkkosivu

Jari Laasanen

Jari Laasanen (kuva Hanna Laasanen)Jari on porilainen lavarunoilija, joka keikkailee soolona sekä Jari Laasasen Valoisampi Tulevaisuus -bändin kanssa. Jarin voimakkaan visuaalisiin runoihin musiikillista ilmansuuntaa luovat saksofonisti Irina Niemelä, joka on tuttu Kuusumun Profeetasta ja kosketinsoittaja Pasi Salmi, joka tunnetaan Magyar Possen, Eleanoora Rosenholmin ja Saijaa Saijaan soittajana ja säveltäjänä. Runo-orkesteri julkaisi ensimmäisen albuminsa Kätkytelämä vuonna 2011.

Satakuntalainen ja porilainen hirtehinen lämmin ironia kätkeytyy jo orkesterin nimeen. Satakuntalaisuus on luova voima, mikä näkyy porilaisissa orkestereissa kautta historian, oli kyseessä rock, jazz tai runo. Taiteen sisikuntaan sukelletaan omaan visioon luottaen, välittämättä muun maailman valmiista ja ahtaista lokeroista. Ollaan tosissaan, huumori on mustaa, mutta ei vakavaa.

Onerva Lääperi

Onerva LääperiOnerva on kirjoittanut jo vuosia historiikkeja, tietokirjoja ja lyriikkaa sekä lehtikirjoituksia ja toimitustöitä. Hän on työskennellyt teollisuuden markkinointi-, myynti- ja tuotantosuunnittelutehtävissä Porissa, Turussa ja Lahdessa. Hän on opiskellut kulttuuriperinteen tutkimusta, kulttuurihistoriaa ja luovaa kirjoittamista.

Markus Majaluoma

Markus MajaluomaMarkus syntyi Porissa 1961, vietti lapsuutensa Reposaaressa ja kävi myös koulunsa Porissa. Hän valmistui Taideteollisesta Korkeakoulusta vuonna 1990. Nykyään hän asuu ja työskentelee Loviisassa. Markus on kirjoittanut 21 lastenkirjaa ja kuvittanut kymmeniä lastenkirjoja. Hänen kirjojaan on käännetty useille. Markus on saanut Lastenkulttuurin Valtionpalkinnon ja on ollut Astrid Lindgren -palkintoehdokas.

Monitaiteellinen sanataideyhdistys Manu Forte ry

Manu Forte ry Eurassa on monitaiteellinen sanataideyhdistys, jonka jäsenistö on pääasiassa Satakunnan alueelta. Nuori ja virkeä yhdistys on ollut monessa mukana kuten järjestämässä valtakunnallista Sanat 2016 -tapahtumaa, Eura 150 vuotta -kirjoituskilpailua, josta ilmestyy myös antologia, näyttelyitä ja paljon muuta. Jäsenten vahvuus on sana- ja kuvataiteessa sekä musiikissa. Kaikki taide on tervetullutta yhdistyksen piiriin. Manu Fortelaiset ovat Turun Kirjamessuilla osastolla B46. He nousevat sunnuntaina Satakunta-lavalle sanoin ja sävelin päättäen messujen ohjelman.

Satu Mattila-Laine

Satu Mattila-LaineSatu on Porissa työskentelevä kirjastonhoitaja, joka on kirjoittanut esikoiskirjan, nuortenromaanin Parantola (Karisto 2015). Satakunta on aina ollut lähellä - Pori on Satun syntymä- ja nykyinen asuinkaupunki. Hän on harrastanut kirjoittamista pitkään, tekstejä on ilmestynyt antologioissa ja lehdissä ennen esikoisteosta.

Jaana Mäki

Jaana MäkiJaana on kirjoittanut pienestä asti, ja vuodesta 2008 hän alkoi opiskella kirjallisuutta ja tehdä enemmän runoja. Jaana kirjoittaa myös pitkää proosaa ja hänellä on aina mukana kirjoitusvihkonsa, johon hän kirjoittaa kesämökin laiturilla, linja-autossa ja kahvilassa. Jaana toivoo, että voi jakaa jotain itsestään ja herättää ajatuksia. Jokaisella on mahdollisuus täyteen, omannäköiseen elämään. Miten voit omalta osaltasi lisätä kauneutta ja iloa? Kirjansa aforismin sanoin; Haluatko olla onnellinen: Kiitä. Jaanan runokirja Särkynyt kokonainen (2015) kumpuaa epätoivon ja riemun tunnehelmiä. Se on modernia proosarunoutta, jossa voit koskettaa kipua ja intohimoa.

Janne Mäkitalo

Janne MäkitaloJanne on 41-vuotias Maskussa asuva, mutta sielultaan satakuntalainen peruskoulun opettaja, jonka esikoisteos Pääkallokiitäjät julkaistaan Eurassa perjantaina 19.8. Helppotajuinen, toiminnallinen seikkailukirja sijoittuu Euraan ja Säkylän Pyhäjärvelle, ja se on tarkoitettu 11-14 -vuotiaille nuorille, erityisesti pojille jotka lukevat vähän. Jannen tausta on vahvasti satakuntalainen, sillä hän asui lapsuuden ja nuoruuden Eurassa, ja mökki on yhä Satakunnassa. Janne on opiskellut Luovaa kirjoittamista Turun yliopistossa, tehnyt paljon vapaan toimittajan töitä sekä laatinut jonkin verran oppimateriaaleja kouluihin.

Juha Mäntylä

Juha Mäntylä Juha on Merikarvialla syntynyt dekkaristi. Hänen kirjansa sijoittuvat pääsääntöisesti Merikarvialle ja Poriin. Mäntylän kirjoittama Audrey, rakkaani (2015) oli suuri arvostelumenestys. Viimeisin dekkari Kaikki nukkuvat kummun alla ilmestyi 2016, ja se on neljäs osa yksityisetsivä Teemu Jurkka -sarjaan. Juha kirjoittaa dekkareiden ohella myös proosaa.

Marjo Niemi

Marjo Niemi (kuva Heini Lehväslaiho)Marjo on euralaissyntyinen kirjailija ja dramaturgi, joka asuu Helsingissä. Hän kirjoittaa proosaa ja näytelmiä, sekä radiokolumneja Ylelle. Viimeisimmät julkaisut ovat kollektiiviromaani Ihmiskokeita (MKS, 2016), sekä romaani Ihmissyöjän ystävyys (Teos, 2012). Niemi harrastaa musiikkia, performanssia ja järjestötoimintaa. Hän on Suomen vanhimman kirjallisuusjärjestön Nuoren Voiman Liiton puheenjohtaja. 

Tapio Niemi

Tapio NiemiTapio on raumalainen filosofian maisteri, kieltenopettaja, freelance-toimittaja, tietokirjailija ja murreviihdyttäjä. Hän on kirjoittanut parikymmentä, pääosin Rauman historiasta kertovaa tietokirjaa. Viimeisin on juuri ilmestymässä oleva "Näin Vanha Rauma pelastui", joka kertoo, miten historiallinen puukaupunkialue, nykyinen Unescon maailmanperintökohde, selvisi ehjänä monista sitä uhanneista purkusuunnitelmista.

Kristiina Numelin

Kristiina NumelinKirjat ovat aina olleet osa Kristiinaa, hän on aina lukenut ja kirjoittanut sekä kertonut satuja.  Hän on julkaissut kaksi omakustanteista satukirjaa ja kirjoittanut runoja runokokoelmaan, Polun varrelta ja saunatarinoita sekä kokoelmaan Saunan lauteilta. Kolmas satukirja on tekeillä.

Jenny Nybom

Jenny Nybom (kuva Pekka Lehmuskallio)Jenny on toiminut vuodesta 2012 alkaen raumalaisten Lönnströmin museoiden johtajana. Teresia ja Rafael Lönnströmin Säätiö ylläpitää kahta museota: Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseota (avattu 1988) sekä vuodesta 1993 toiminutta Lönnströmin taidemuseota. Jenni muutti Satakuntaan ja Raumalle työn perässä Turusta. Satakunnassa hänet on yllättänyt voimakkaat kulttuuriperinnön juuret, ihmisten aktiivisuus ja väkevä luonnon läsnäolo. Se yhdistettynä vahvaan nykytaiteen ja taidekasvatuksen asemaan tekee elinympäristöstä nautittavan! >> Verkkosivu

Soila Ojanen

Soila OjanenJo pikkulikkana Soilalla oli ystäviensä kanssa salaseura, joka ratkoi arvoituksia. Niitä oli Hevosluodon siirtolapuutarhassa valitettavan vähän. Siksi hän on joutunut aikuisena loihtimaan rikoksia Poriin sijoittuviin nuortendekkareihin Petos paketissa ja Pokerinaamat, jotka kuuluvat Tammen Musta kaista -sarjaan. Lukuhulluna Soila rakastaa etenkin pohjoismaista rikoskirjallisuutta: Matti Yrjänä Joensuuta, Stieg Larssonia ja Arnaldur Indriðasonia.

Aulikki Oksanen

Aulikki Oksanen (kuva Laura Malmivaara)Kirjailijan viime vuodet ovat olleet vilkkaita ja täynnä esiintymisiä. Suuren suosion saaneesta runokokoelmasta Helise, taivas! (Siltala 2014) on ehditty julkaista jo neljäs painos. Yhdessä näyttelijä-laulaja Vuokko Hovatan ja hiljattain edesmenneen muusikko Zarkus Poussan kanssa julkaistu runo-laululevy Voi kuinka myrsky rauhoittaa (2015) syntyi juuri teoksen runoista kolmikon yhteisten konserttien pohjalta.

Karviassa syntynyt Aulikki muutti kouluikäisenä perheineen takaisin Satakuntaan. Hän koki ensin pitkään vieraudentunnetta tasaisen maan topakkaa kulttuuria ja murretta kohtaan. Samalla uusi ympäristö oli kuitenkin alkanut avartaa ja muokata tajuntaa. Satakunnan kautta avautui muinainen historia ja kulttuuri, käsitys kansakunnan juurista ja kehityksestä. Tuotannosta löytyykin paljon yhteyksiä ja viittauksia Satakuntaan, mm. Runo Kokemäenjoesta ja omaelämänkerta nimeltä Piispa Henrikin sormi.

Arja Palonen

Arja Palonen (kuva Mikael Leppäniemi)Porilainen runoilija, kirjastonhoitaja, jolta on ilmestynyt kolme runokirjaa. Ilman sanoja ei ole elämää. Arja muutti rakkauden mukana Poriin ja niin kävi, että rakastuin samalla myös Poriin. Kaupungin koko oli sopiva ja satakuntalainen mielenlaatu tuntui kovin tutulta pohjois-Pohjanmaalta tulevalle.

Jukka-Pekka Palviainen

Jukka-Pekka Palviainen (kuva Studio-86)Jukka-Pekka on syntynyt ja elänyt lapsuutensa ja nuoruutensa Raumalla. Hän valmistui lastentarhanopettajaksi Raumalta ja on asunut Sastamalassa vuodesta 1990. Juha-Pekka haaveilee asuvansa vanhoilla päivillään jälleen Raumalla. Vapaa kirjailija hän on ollut vuodesta 2014.

Teokset: Tarpeeksi reilua (2016), Perjantai on hyvä päivä lähteä (2014), John Lennonin valkoinen flyygeli (2012), Joku vieraileva tähti (2011), Mitä ikinä keksitkin pelätä (2010), Rämäpäät leirikoulussa (2010), Isä, poika ja Pyhäranta (2009), Rokkirehtori ja vankikarkuri (2008), Rokkirehtori ja Rämäpäät (2007), Harkinta-aika (2007), Hedelmäpeli (2005), Reino (2003)

Mike Pohjola

Mike PohjolaMike on Ulvilassa syntynyt kirjailija, käsikirjoittaja ja pelisuunnittelija. Hän on porilaista sukua ja Ässien kannattaja, joka mökkeilee Luvialla. Tällä hetkellä hän asuu ja kirjoittaa Helsingissä.

Pertti Rajala

Pertti Rajala (kuva Antti Partanen)Pertti on Satakunnan maakuntajohtaja sekä tietokirjailija. Hän on kirjoittanut yli 80 selkokirjaa ja toistakymmentä yleistä tietokirjaa. Tuore kirja Sata totuutta Suomesta – selkosuomeksi on suunnattu erityisesti maahanmuuttajille ja muille selkokieltä tarvitseville, ja lisäksi siitä on iloa ja hyötyä nuorille ja meille kaikille.

 

Katriina Ranne

Katriina Ranne (kuva Marek Sabogal)Noormarkussa 1981 syntynyt Katriina on julkaissut romaanin, runoteoksen, käännösrunoteoksen sekä tietokirjan. Hän on väitellyt modernista swahilirunoudesta Lontoon yliopistossa. Katriinan kokoama ja kääntämä afrikkalaisen runouden antologia on ensimmäinen suomenkielinen afrikkalaista runoutta laajalti esittelevä teos, ja sisältää 163 runoa sadalta runoilijalta, seitsemästä eri kielestä suomennettuna. Syksyllä 2016 ilmestyvä tietokirja käsittelee veden kuvaa tansanialaisessa ja kenialaisessa swahilinkielisessä runoudessa. >> Verkkosivu

Jari Olavi Rantala

Jari Olavi RantalaJari Olavilla on yli vuosikymmenen kokemus elokuvien ja tv-sarjojen käsikirjoittamisesta. Hänet palkittiin Jussi-patsaalla käsikirjoituksesta elokuvaan Paha Maa (2005). Jari Olavi on tehnyt yhteistyötä palkitun ohjaaja Aku Louhimiehen kanssa nyt neljässä elokuvassa, ja vuonna 2017 saa ensi-iltansa Väinö Linnan klassikkoromaaniin perustuva uusi Tuntematon sotilas. Jari Olavi on myös kirjailija. Häneltä on ilmestynyt rikosromaani Premium Bananas (2010) ja novellikokoelma Varasuunnitelma (2008). >> Verkkosivu

Niilo Rinne

Niilo RinneNiilo Rinne on Turusta kotoisin oleva, mutta Porissa jo kuusi vuotta asunut mediataiteilija, suunnittelija ja kulttuurialan sekatyöläinen. Hän on mm. yksi toista kertaa marraskuun lopussa järjestettävän Pori Film Festivalin tuottajista.

Nina Rintala

Nina RintalaNina on raumalainen runoilija, opettaja ja ohjaaja, joka on julkaissut runokokoelmat Kuukorento (2014, Hai) ja Paperiperho (2015, Kirjokansi). Nina on vetänyt Runojameja Raumalla ja muualla sekä ohjannut ja dramatisoinut paljon teatteriesityksiä. Nina on tottunut risteyttämään runouteensa täydentäviä elementtejä; viime kesän runo-ohjauksessa "Taivas on hyvin alhaalla tänään" kohtasivat tanssi, teatteri ja runous. Syksyn Blue Sea Film Festival esityksessä kaveeraavat runo ja rap. Nina ei tahdo eritellä lavarunoilijoita tai julkaisevia runoilijoita, vaan järjestämiensä Runojamien Open mic- osuuteen hän kutsuu mukaan niin spokenwordin, musiikin, tanssin, rapin, kuin ihan kaikenlaisten taidelajien eri kombojen kokeilijoita.

Anni Ruohomäki

Anni RuohomäkiAnni toimii projektitutkijana Turun yliopistossa Merikarvialaisten historiaa 1800-luvun lopulta 2000-luvulle -tutkimushankkeessa, jossa valmistuu tutkimukseen perustuva historiateos (2017) avaten näkökulmia esimerkiksi arjen teknologisoitumiseen ja kunnan elinkeinorakenteeseen. 

Annille Satakunta merkitsee kotiseutua, sillä hän on syntynyt Porissa ja sukujuuret ovat Merikarvialta. Varsinkin Satakunnan rannikkoseutu on lähellä sydäntäni, koska kesiini on aina kuulunut Yyterin hiekkaranta, vierailut idyllisessä Reposaaressa sekä mökkeily ja veneily Merikarvialla.

Hannamari Ruohonen

Hannamari RuohonenHannamari on toiminut kuvittajana vuodesta 2007. Hän on julkaissut sekä omia kuvakirjoja että kuvittanut toisten tekstejä yhteensä noin 20 kirjaa. Hänen töistään olennaisimpia ovat "Eläinten kaupunki" -kirjasarja, josta on juuri kuvia esillä Into the Wind -festivaalilla Berliinissä. Näyttely kiertää Pohjoismaita 2018 saakka. "Vauvan oma kirja" -vauva-albumi sai Kirjataiteen komitealta palkinnon vuoden onnistuneimmista kansista 2015. Hannamari on viettänyt nuoruudessaan paljon kesiä Jämijärvellä, ja myös Yyteri on tuttu. >> Verkkosivu

Mika Rättö

Samurai Rauni ReposaarelainenMika on porilainen taiteen monitoimimies. Hän on esiintynyt kymmenillä äänitteillä, kirjoittanut kaksi romaania ja ansioitunut kuvataiteilijana, johon hänellä on myös koulutus. Viimeisimpänä aluevaltauksena on pitkä fiktioelokuva Samurai Rauni Reposaarelainen (2016), jossa hän toimii sekä ohjaajana että pääosan esittäjänä.

Anni Saisto

Anni työskentelee Porin taidemuseon tutkimus- ja kokoelmapalveluissa. Hän on kehittänyt performanssitaiteen arkistointia yhdessä porilaisen taiteilijaseura T.E.H.D.A.S. ry:n kanssa vuodesta 2012 lähtien. Porin taidemuseo toimii Satakunnan aluetaidemuseona tehtävänään kehittää visuaalisen kulttuurin tallennusta maakunnassa.

Kalevi Salmi

Kalevi SalmiKalevi edustaa Köyliö-seuraa, joka vaalii köyliöläistä kotiseutukulttuuria, tallentaa paikallishistoriaa ja ylläpitää kotiseutuhenkeä. Seura on julkaissut mm. 12 Köyliist- kirjaa ja nro 13 julkaistaan Köyliö-päivillä 19.6.2016. Suomen Kotiseutuliitto myönsi yli 8000 valokuvaa käsittävän, ilmaisen ja julkisen Köyliön Valokuvat Arkiston tuottamisesta Köyliö-seuralle Vuoden 2013 Kotiseututeko-kunniamaininnan. Kotiseudun merkityksen ymmärtää käytyään muualla, sanoo Kalevi, joka muutti takaisin Satakuntaan töiden takia 1980-luvulla, ja pääsi silloin lähelle kotipitäjäänsä Köyliötä. >> Verkkosivu

Satakuntaa sadan vuoden sanoin

Satakuntaa sadan vuoden sanoin kulkee läpi satakuntalaisen maiseman ja ihmisluonteen, ilojen ja surujen. Jotain pysyvää ja ikiaikaista, jotain virran viemää ja tuomaa. Leppeä sukellus satakuntalaiseen kirjallisuuteen sadan vuoden ajalta, kolmen nuoren satakuntalaisen teatterintekijän esittämänä. Esityksen tuottaa Porin Teatterikerho yhteistyössä Taike / läänintaiteilija Karoliina Suoniemen ja Satakuntaliitto / Suomi 100 Satakunnan kanssa.
Ohjaus: Katariina Lohiniva. Esiintyjät: Marju Kauppinen, Taina Silkkola, Vesa Kivinen

Katariina Lohiniva
Katariina on työskennellyt Porin Teatterissa vuodesta 1997 ja ohjannut lisäksi runo- ja lauluesityksiä sekä toteuttanut Satakunnan Taidetoimikunnan Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia vanhuksille -projektin.

Marju KauppinenMarju Kauppinen
Marju on syntyperäinen porilainen, ja hänen näyttelijän taipaleensa alkoi Porin Annikselta kuten monen muunkin porilaisen. Marju on valmistunut Suomen Teatteriopistosta Musiikkiteatterilinjalta sekä näyttelijäntyön jatkolinjalta. Viimeksi hänet on nähty Porin Teatterin lavalla Me Rosvoloissa pahamaineisen rosvoleidin ”Pärnäskän” roolissa sekä Nakkilan kesäteatterissa Laila Kinnusen roolissa musiikkinäytelmässä Laila. Marjusta on todella hienoa saada olla mukana Satakuntaa sadan vuoden sanoin- hankkeessa. ”Sukujuureni ovat tiukasti Satakunnassa ja niin on sydämenikin. Eritoten satakuntalainen periksi antamattomuus on juurtunut syvälle. Varsinkin Porin murre ja musta huumori paljastavat ulkopaikkakuntalaisille synnyinsijani ja kotikuntani.”

Vesa KivinenVesa Kivinen
Vesa on Porissa kasvanut teatterintekijä ja porilaisen Otava Ensemble-teatterin perustajajäsen, joka viimeistelee opintojaan Centria Ammattikorkeakoulun esittävän taiteen linjalla. Valmistuu teatteri-ilmaisun ohjaajaksi.

Taina SilkkolaTaina Silkkola
Taina on euralainen teatteri-ilmaisun ohjaaja. Alun perin savolainen Silkkola on toiminut Satakunnassa näyttelijänä, käsikirjoittajana ja muusikkona. Lisäksi hän on toteuttanut useita taiteen ja hyvinvoinnin hankkeita. Tällä hetkellä Silkkola työskentelee valmentajana Euran Nuorten Työpajalla ja hoitaa pientä maatilaa Kiukaisissa.

Aira Savisaari

Aira Savisaari (kuva Jari Laine)Aira iloitsee kirjoittamisesta lapsille ja nuorille, ja suhtautuu työhönsä intohimolla. Hän arvostaa mielikuvituksen voimaa ja sitä, kuinka se yhä houkuttelee mukaansa. Ehkäpä siksi hänen kirjojensa päähenkilöt ovat usein eläimiä. Kiehtovinta kirjailijan työssä on Airan mukaan se, että juuri ne työt, joita on tekemässä, tuntuvat aina mielenkiintoisimmilta ja tärkeimmiltä. Aira on asunut Eurassa yli 30 vuotta.

Suvianna Seppälä

Suvianna SeppäläSuvianna on projektitutkija Turun yliopiston historia-aineissa. Hän toimii Merikarvian historia -hankkeen varajohtajana ja kirjoittaa teokseen mm. pitäjän hengellisestä elämästä, satamista ja laivanrakennuksesta. Työskentelen post doc-tutkijana Turun yliopiston Suomen historian oppiaineessa; hän tutkii mm. 1500-1600-lukujen taloushistoriaa ja Rauman varhaishistoriaa, asutusta, asukkaita ja kaupankäyntisuhteita (noin v. 1400-1680). Suviannalle Satakunta, Merikarvian seutu, merkitsee lapsuuden ja nuoruuden kotiseutua. Karut ja kivikkoiset rannat sekä Ouran saaristo tuovat mieleen ensimmäisenä suomalaisen ”pärjääjä-kalastajan”.

Anu Sukanen

Anu SukanenAnu on intohimoinen lastenkirjallisuuden kuluttaja, iltasatujen lukija ja luonnossa seikkailija. Essi Mariina Von Darling on lastenkirja, jonka tarina ja kuvitus ovat Anun. >> Verkkosivu

Marja Tanhuanpää

Marja Tanhuanpää (kuva Kari Mankonen)Marja on kirjoittanut kulttuurihistoriallisen ruokakirjan Taivaallista mannaa (2014), joka esittelee ruokaperinnettä kristillisessä kulttuurissa. Raumalla syntynyt ja asuva Marja kokee satakuntalaisuuden henkisenä perintönä, sillä niin omat kuin äidin ja isän juuret ovat syvällä satakuntalaisuudessa. Marja on raumalainen opettaja, joka on opiskellut ruokajournalismia. Hän on kirjoittanut ruoasta ja sen kulttuurisesta merkityksestä erilaisiin julkaisuihin.

 

Tarkka-a

Tarkka-a (kuva Mikael Leppäniemi)Tarkka-a, eli Juho-Aleksi Lepistö, on porilainen puhemuusikko, joka nauttii soljuvista sanoista, pitkistä kävelyistä rannalla ja Porin Ässien puoliväkivaltaisesta jääkiekosta. Yli kymmenisen vuotta omaksi ilokseen räpännyt Tarkka-a esiintyy keikoilla "Mustahattuiset Herrasmiehet"-kokoonpanon kanssa, jossa häntä peesaavat kitaristi Marsalkka Kultasormi ja digitaalinero DJ Tabora. Musiikkia kuultavissa ihan ilmaiseksi: www.youtube.com/Jurvanen On se nykyaika ihmeellistä.

Taina Teerialho

Taina TeerialhoTaina aloitti runoilijana jo 19-vuotiaana (v. 1988). Länsirannikkoa hän kuvaa kirjoissaan, mutta erityisesti satakuntalaisen maisemaa ja mielenlaatua. Tuotantoon kuuluu mm. proosaa, näytelmiä ja kuunnelmia. Hän kirjoittaa niin aikuisille kuin lapsille. Rakkaus, ystävyys, työnteko ja hyvä elämä ovat teemoittuneet useimpiin tarinoihin.

Hannes Tiira

Hannes Tiira (kuva Juha Haavisto)Hannes on 60-vuotias tietokirjailija ja teologian maisteri, joka on kirjoittanut 18 kirjaa. Niiden aiheet liikkuvat luonnon ja historian alueilla, minkä lisäksi kaksi teosta käsittää sanatehtäviä. Oravannahoista hansakauppaan - Teljän taru ja Ulvilan aamunkoitto on opuksistani satakuntalaisin. Poria tekee tunnetuksi kolme Yyteri-aiheista kirjaa, kirja Kirjurinluodosta sekä 30 Porissa vaikuttaneesta henkilöstä. Hannes asuu Pihlavan Halssin kulttuurihistoriallisesti suojellussa puutalomiljöössä. >> Blogi >> Verkkosivu

Tuiskulan kesäteatteri - Pyhän Henrikin surmavirsi

Tuiskulan kesäteatteri - Satakuntalaista sanan mahtia keskiajalta – Pyhän Henrikin surmavirsiSuomen kirjoitettu historia alkaa Köyliöön sijoittuvista tapahtumista 1100-luvulla, Piispa Henrikin ja talonpoika Lallin traagisesta kohtaamisesta. Surmavirsi on tiettävästi ensimmäisen kerran kirjattu muistiin jo 1600-luvulla, ja tätä tarinankerrontaa jatkaa nyt Tuiskulan Kesäteatteri ja Köyliö-seura. Arto Myllärinen ohjannut Tuiskulan kesäteatteriin näytelmän Satakuntalaista sanan mahtia keskiajalta – Pyhän Henrikin surmavirsi. Tuiskulan Kesäteatteri on yli 40-vuotisen historiansa ajan pohjannut toimintansa eteläisen Satakunnan paikallishistorian ajankuviin ja niiden välittämiseen yleisölleen. Samaa työtä tekee Köyliö-seura ansiokkaana paikallishistorian tallentajana ja kustantajana.

Arttu Tuominen

Arttu Tuominen Arttu on porilainen kirjailija. Häneltä on julkaistu kaksi jännitysromaania: Muistilabyrintti (2015) ja Murtumispiste (2016). Muistilabyrintti sai erinomaisia arvioita. Molemmissa kirjoissa liikutaan vahvasti satakuntalaisella maaperällä ja mielenmaisemassa. Vapaa-aikanaan kalastusta, veneilyä ja kirjallisuutta harrastava Arttu painii päivätyönään ympäristönsuojelutehtävien parissa Satakunnassa.

Leila Tuure

Leila TuureLeila on perin juurin satakuntalainen ja porilainen kirjailija, jolta on ilmestynyt yli 20 pääosin Porin historiaa käsittelevää teosta. Hänen esi-isänsä asuivat Kokemäen joen laaksossa, Ulvilassa, jo 1500-1600-lukujen vaihteessa ja muuttivat Poriin merenkulun siirtyessä sinne, uuteen satamakaupunkiin 1600-luvulla. Leilalle on myönnetty Nortamo-palkinto ja Pori tutuksi-palkinto. >> Verkkosivu  >> Verkkosivu

Salla Wahlman

Salla Wahlman (kuva Jani Wahlman)Salla on 30-vuotias porilainen kirjabloggari, humanisti ja informaatiotutkimuksen opiskelija, joka on kotoisin Luvialta, ja Turussa vietettyjen opiskeluvuosien jälkeen hän muutti takaisin Satakuntaan. Kirjablogin tarkoitus on avata enemmän kirjojen herättämiä tunteita ja mielikuvia kuin juonta. Lukiessaan Salla menee syvälle fiktiivisiin maailmoihin, ja niitä tunnelmia hän haluaa välittää myös muille. >> Blogi

Elina Wallin

Elina Wallin (kuva Miikka Lappalainen)Elina Wallin on porilainen murrepakinoitsija, esiintyjä ja monitoiminainen. Kirjoittamisen ja esiintymisten lisäksi hänet tunnetaan kotiseuturakkaudestaan. Elinan tuotoksia ovat mm. Pori-värityspäiväkirja, Ihanan Koffeli Porikauppa, Greetings from Pori – Terveisii Porist -kirja ja Mansikkapaikka -pakinakokoelma pori murteel. Messuilla julkaistaan Elina Wallinin kirjoittama porinmurteinen Semmoset ja Tommoset -satukirja Tapleti arvotus, jonka kuvitus on Heli Laaksosen käsialaa. Messuemäntä-Elinan iloisuus on Satakunta-osaston käytössä koko messujen ajan. >> Verkkosivu

Vauvojen värikylpy / Porin lastenkulttuurikeskus – Satakunnan lastenkulttuuriverkosto

Vauvojen värikylpy / Porin lastenkulttuurikeskus – Satakunnan lastenkulttuuriverkosto (kuva Annina Ceron)Tuoksuvaa punaista, karheaa sinistä ja pehmeää keltaista – tervetuloa Värikylpyyn! Vauvojen värikylpy on vauvaperheille suunnattu kuvataiteellinen työpaja, joka on kehitetty Porissa 2000-luvun alussa. Työpajassa edetään materiaalien ja värien kokemisesta ja tunnustelusta itse tuotettuun jälkeen. Vauvojen värikylpy -työpajassa tutkitaan moniaistisesti värejä ja materiaaleja. Kiireetön tunnelma ja mukava yhdessäolo ovat avainasemassa. Vauvojen värikylpy -toimintaideasta ja sen kehittämisestä vastaa Porin lastenkulttuurikeskuksen johtaja Päivi Setälä yhdessä ohjaajien kanssa. Porin lastenkulttuurikeskuksen kautta Vauvojen värikylpy -toiminta on levinnyt Suomessa ja kansainvälisesti. >> Verkkosivu >> Facebook

Hannu Vartiainen Rauman merimuseo

Hannu Vartiainen Rauman merimuseoRauman merimuseon museonjohtaja, merikapteeni Hannu Vartiainen on kirjoittanut uuden teoksen Rauman merenkulun historia (Rauman merimuseo, 2016), joka kertoo pienestä rannikkokaupungista, jonka elämän meri kyllästi läpikotaisin. Teos seuraa tapahtumia kaupungin perustamisesta 1960-luvun loppuun, jolloin viimeiset laivat myytiin. Tutkimustyö perustuu laajalti ennen tutkimattomiin asiakirjoihin ja dokumentteihin, mutta myös yksityiskirjeisiin sekä laivojen päälliköiden antamiin selontekoihin. Näin esille nousee tavallinen merimies ja merikaupungin elämä.

Suvi Vehmanen

Suvi Vehmanen (kuva Visa Vehmanen)Suvi on porilainen kirjailija, kuvittaja ja biologi. Hän on kirjoittanut lukuisia lasten luontokirjoja, joissa yhdistyvät tarinankerronta ja todellisen luonnon tapahtumat. Esikoisteos Lapsen oma luontokirja (2007) on ehtinyt jo 8. painokseen vuonna 2016. Tähän teokseen sekä mm. Lapsen omaan vesikirjaan (2009) Suvi on tehnyt myös kirjankuvitusta, ja tuoreimman teoksensa Suon aarteita - Lasten luontokirja Suvi on kuvittanut kauttaaltaan. Teos julkaistaan Turun kirjamessuilla 1.10. Kyseessä on hänen seitsemäs teoksensa ja neljäs kirjankuvitustyö. Satakuntalainen luonto tulee esiin hänen työssään erityisesti kuvien mutta myös tekstien kautta.Suville myönnettiin vuonna 2012 Suomen tietokirjailijoiden Tietopöllö-palkinto ansiokkaasta lasten ja nuorten tietokirjatuotannosta.

Harri Veistinen

Harri VeistinenHarri on Kiukaisissa syntynyt kirjoittaja, joka on aiemmin käsikirjoittanut televisioon ja radioon.  Nyt hän on tehnyt esikoisromaanin "Kotitekoisen poikabändin alkeet", joka sijoittuu hänen nuoruutensa tärkeisiin maisemiin Satakuntaan.

Vesa Vitikainen

Vesa VitikainenVesa on Porissa asuva sarjakuvakäsikirjoittaja, joka kirjoittaa pääasiassa seikkailusarjoja. Revontuli-kustannus on julkaissut kuusi tositapahtumiin perustuvaa albumia vuosina kuten Lauri Törnin, Simo Häyhän ja Marokon Kauhun elämänkerrat. Arktisen Banaanin 20-vuotisjuhlajulkaisuun Vesa työsti kaksi Eino Leinon runoihin perustuvaa tarinaa, joista toinen julkaistaan myös äidinkielen oppikirjassa. Vuonna 2015 Vesa pääsi ainoalla suomalaissarjalla Oulun kansainvälisen sarjakuvakilpailun voittaja-albumiin. Vesan luoma supersankari, Kersantti Napalm oli ensimmäinen kotimainen supersankarisarjakuva lehtipistelevityksessä. Napalm oli myös helmikuun kuukauden kotimainen Ilta-Sanomissa, sarjaa onkin tehty kohta 25 vuotta. Tällä hetkellä Vesa kirjoittaa jatkosarjaa Poliisi & Oikeus -lehteen.

Kari Ylikoski

Kari YlikoskiKari on työskennellyt 1980-luvun lopulta lähtien ympäristöviranhaltijana Nakki­lan kun­­nassa sekä ym­­päristöalan opettajana ja järjestöjoh­ta­ja­na Sata­kunnassa osallistuen myös maakunnalliseen ja seudulliseen kehittämistyöhön. Karin harrastuksena on kulttuurihistoria ja siihen liittyvä ym­päristön merkitysten tarkastelu sekä paikallisesti että maail­man­laa­juisesti. Hän on poh­tinut ihmisen luonto- ja ympäristö­suh­detta viides­sä kir­jas­sa, jotka hän on teh­nyt yhdessä Porin seudun tutki­ja- ja viran­hal­­tija­kollegojensa kans­sa: Ympäristölaadun instituutiot - Paikallisen ja seudullisen ympäristövastuun lähtökohdat (2003), Yhteisöllinen kekseliäisyys ja kansalaistoiminta (2008), Kokemäenjoen aalloilla ja rannoilla (2011), Ourista harjuille - Tuokiokuvia Satakunnan luonnosta (2013), Luonto työmaana - Kasvutarinoita Satakunnasta (2015).

Top