Porispere tuo elämää elokuuhun

Teksi Kreetta Haaslahti Kuvat Julia Hannula, Hannu Ikonen

Porispere-festivaali luottaa musiikissa metalliin ja isoihin kotimaisiin. Idylliset puitteet tarjoaa Lokkilavan ympäristö Porin Kirjurinluodossa ja tärkeä osa tapahtumaa on myös persoonallinen oheistarjonta O’Porish viskibaarista herkullisiin porriittoihin ja Mummolan lettubaariin.

Harri Vilkuna oli järjestänyt live-iltoja Porissa jo 14 vuotta, kun festivaalihammasta alkoi kolottaa.
– Lokkilavasta oli ollut parin kaverin kanssa puhetta, että sinne pitäisi jotain keksiä, muistelee Vilkuna Porisperen syntyhetkiä.

Eikä jäänyt pelkäksi puheeksi. Suunnitelmiin tuli vauhtia, kun kahtena vuonna raskaamman musiikin ystäviä Kirjuriluodossa viihdyttänyt Sonisphere vetäytyi karhukaupungista. Kansa nousi suorastaan barrikadeille, jotta festivaali olisi pysynyt Porissa. Vilkuna kavereineen päätti tarttua tilaisuuteen.
– Alun perin Porispere oli vain työnimi, mutta lopulta päätimme hyödyntää sen tuoman markkinoinnillisen edun. Liittyi siihen myös tahallista ärsytystä isoa, kansainvälistä Sonisphere-organisaatiota kohtaan. Oikeuteen asti ei koskaan kuitenkaan päästy, Vilkuna hymyilee.

Harri Vilkuna © Julia Hannula

Festivaalikansa toivotti Porisperen tervetulleeksi, mutta lippujen myynniksi hyvä vastaanotto ei kuitenkaan heti kääntynyt.
– Ekana vuonna kävijöitä oli yhteensä 9500 ja taloudelliset tappiot isoja, paljastaa Vilkuna.

Tappion tie jatkui vielä seuraavana vuonna, mutta sitten kelkka kääntyi. Tai sitä käännettiin.
– Sisältö myy lippuja, joten valtavirtaistamista jouduttiin tekemään. Ulkomaisia täsmähankintoja ja isoja kotimaisia yhdistävä sabluuna toimii hyvin.

Porispere © Hannu Ikonen

Perhepäivä on paras

Elokuussa 2016 kuudetta kertaa järjestettävän festarin paras päivä on yhtä vuotta lukuun ottamatta ollut sunnuntain perhepäivä. Suurimman kävijäryhmän muodostavat 25–45-vuotiaat satakuntalaiset.
– Tyypillisin kävijä on 30-vuotias porilainen nainen. Ja perheet käyvät paljon niin, että isä käy vaikka perjantaina, äiti lauantaina ja sitten koko perhe sunnuntaina.

Marginaalimusiikin ystäväksi tunnustautuva Vilkuna odottaa kesän 2016 kattauksesta erityisesti Radiopuhelimia. Toki myös Twisted Sisters kiinnostaa. Selitys löytyy omasta nuoruudesta.
– 10-vuotiaana huoneeni seinät oli tapetoitu bändin julisteilla. Olin tosi kova fani, joten tämä ympyrä sulkeutuu elokuussa Kirjuriluodossa.

Promoottori itse ei festareiden aikana tosin juuri musiikista ehdi nauttia, mutta se ei häntä haittaa.
– On tosi palkitsevaa, kun saa olla mukana ja nähdä läheltä esimerkiksi perhepäivän hysteriaa, kun jengi kiljuu idoliensa perään. Se on antamisen iloa parhaimmillaan.

Porispere © Hannu Ikonen

Lokkilavan ympäristö tarjoaa itsessään jo hienon ja tunnelmallisen miljöön, mutta silti festivaalialuetta kehitetään joka vuosi.
– Kuuntelemme asiakkaita ja alueella toimivia myyjiä ja teemme sen mukaan parannuksia.

Ideointikavereina ovat festareiden myynnistä ja markkinoinnista vastaava Jussi Leinonen ja tuotannosta huolehtiva Jouni Wallin.
– Yhdessä ideoiden ovat syntyneet esimerkiksi hirmuiseksi hitiksi noussut irkkuhenkinen O’Porish Whisky Bar ja Mummola, lettu- ja kahvibaari, johon alun perin pyysimme festivaalijärjestäjien äitejä paistamaan lettuja festariväelle.

Porispere © Hannu Ikonen

Monta palloa ilmassa

Porisperen ohella Vilkuna jonglööraa monen muunkin tapahtuman parissa. Vaikuttaa siltä, että melkoinen osa kaupungin elämystarjonnasta on tämän miehen moottoroimaa. Bar Kino baarihommista ohjelmamarkkinointiin ja taloushallintoon on ollut miehen päätyö jo 14 vuotta. Lisäksi Porispere on saanut seurakseen Kirvatsin Jytä -tapahtuman, joka houkuttaa Lokkilavalle yli 50-vuotiaita iskelmän ja discon ystäviä pari päivää ennen Porisperen hevikansaa. Isomäki Areenalle Vilkuna tuo valtakunnan ykkösartisteja genreen katsomatta ja Karhuhallin IsoJoulu tarjoaa joulukuussa puitteet ja eturivin artistit vähän isommille pikkujouluille niin yksityisille juhlijoille kuin yrityksillekin.
– Tapahtumajärjestäminen on työ siinä missä parturi-kampaajakin, kuittaa Vilkuna kysymyksen motivaatiosta.

Haastattelijaa ainakin hengästyttää. Kai välillä tehdään jotain muutakin?
– Porin mettässä pyrin juoksemaan 30 kilometriä viikossa ja koripalloa pelataan kerran viikossa. Lasten harrastusten seuraaminen ja niissä mukanaolo on myös todella palkitsevaa ja rentouttavaa. Tyttö pelaa pesäpalloa ja poika jalkapalloa. Nuorimmainen vielä harkitsee lajivalintaa.

Top