Vatajankosken Sähkö: Globaalitkin muutokset tehdään paikallisesti

Teksti Kreetta Haaslahti Kuvat Julia Hannula & Vatajankosken Sähkö

Fiksuimmat ja nopeimmat toimijat ratkaisevat, millaiseksi tulevaisuuden energia-ala muovautuu kaupungeissa, linjattiin Teknologian tutkimuskeskus VTT:n blogikirjoituksessa vuonna 2018. Pohjoissatakuntalainen Vatajankosken Sähkö on päättänyt olla muovaamassa tulevaisuutta sen sijaan, että tyytyisi mukautujan rooliin. Yrityksen tahtotila tiivistyy innostavan kunnianhimoiseen unelmaan – Suomen älykkäin energiayhtiö.

Mistä unelmassa on kysymys, toimitusjohtaja Petri Paajanen?
– Energiayhtiöt ovat toimijoina aika perinteisiä. Ne siirtävät ja myyvät sähköä ja kaukolämpöä. Me olemme ryhtyneet rakentamaan tämän perusliiketoiminnan päälle uutta. Vuodessa on saatu jo paljon aikaan.

Unelmaa muovaillaan todellisuudeksi osaavan henkilökunnan kanssa, ja mukaan on kutsuttu myös uusia voimia energia-alan ulkopuolelta. Yksi heistä on kehitysjohtaja Akseli Reho. Miehen innostuneisuus taisikin jo hakea uutta kiinnittymiskohdetta hänen myytyään osuutensa älytekstiiliteknologiaan keskittyneestä Clothing+-yrityksestä. Reholla on sanansa sanottava sekä älykkyydestä että unelmasta.
– Älykäs haluaa ilman muuta oivaltaa uutta. Vastuullinen, utelias ja avarakatseinen toiminta on älykästä. Tietysti älykkäälle toiminnalle tunnusomaista on myös se, että se nojautuu ihan oikeisiin asioihin. Haaveita ja unelmia kohti pitää onnistua rakentamaan kuljettava polku.

Vatajankosken sähkön Paajanen ja Reho ideoimassa © Julia HannulaPaajasella ja Reholla riittää visioita energiayhtiön perinteistä liiketoimintaa täydentämään.

Älylatu optimoi valaistuksen

Kankaanpääläisten arjessa energiayhtiön liiketoiminnan uudet kerrostumat näkyvät konkreettisesti esimerkiksi hiihtoladun älykkäänä valaistuksena sekä Älykaukolämpönä. 

Kankaanpään urheilukeskuksessa, ja tänä talvena myös Honkajoella, voi hiihtää ladulla, jonka valaistus on toteutettu älykkäällä, energiankulutusta vähentävällä led-teknologialla. Kun 1,5 kilometrin mittaisella ladulla ei hiihdetä, valot palavat vain 10 prosentin teholla. 
– Kun hiihtäjä ilmestyy, niin valaisimissa olevat tunnistimet saavat valot kirkastumaan, kiteyttää Reho. 

Kun hiihtäjä etenee ladulla, kolme, neljä seuraavaa valoa kirkastuu pysyäkseen sitten muutamien minuuttien ajan kirkkaimmillaan. Eikä huolta, latu pysyy valaistuna, vaikka etenisi vähän hitaammin tai olisi ensikertaa suksille nostettu hiihtäjänalku.
– Valot on ryhmitelty niin, ettei niiden kirkastumista periaatteessa näe. Ainoastaan yhden tosi pitkän suoran kohdalla sen voi havaita, kuvailee Paajanen. 

Kankaanpään älylatu © Vatajankosken Sähkö

Kankaanpään älyladulla ei joudu hiihtämään pimeässä, vaikka energiankulutusta onkin vähennetty reippaasti.

Älyladun käyttöönotto vuonna 2017 oli energiayhtiön työntekijöille hauska ja erilainen työprojekti. 
– Hiihdimme ja testasimme valaistusta aikaisin aamulla ja myöhään illalla, kun kuntalaisia ei ollut liikkeellä, muistelee Paajanen hymyillen.

Älykäs toteutus on saanut Rehon kiinnittämään huomiota myös perinteisestä toteutetun valaistuksen älyttömyyteen.
– Meillä on täällä kymmenien kilometrien latuverkko, esimerkiksi Kankaanpään liikuntakeskukselta Niinisaloon. Kun siellä keskellä metsää hiihtää täydessä valaistuksessa niin tajuaa, että hyvänen aika, nämä vanhanaikaiset natriumlamputhan palavat siellä suuren osan ajasta ihan turhaan. Se ei ole kovin älykästä eikä energiatehokasta.

Älyä laduilla – ja kaduilla

Lisää älyä Kankaanpään ladulle tuo mahdollisuus ajanottoon. Kun ottaa käyttöön sähköisen Strava.com-harjoituspäiväkirjan ja lataa hiihtämänsä reittijäljen palveluun, voi seurata omia tuloksiaan ja verrata niitä myös muiden ladunkäyttäjien kellotuksiin. Talvella 2017 pohjat hiihti oman kylän poika, maajoukkuehiihtäjä Ristomatti Hakola. Eipä muuta kuin sukset iskukuntoon ja Riseä haastamaan!
– En minä montaa kertaa vielä ole Ristomattia nopeampi ollut, vitsailee Reho. 

Norjalaisen Strava-seurantasovelluksen hyödyntäminen on hyvä osoitus Vatajankosken Sähkön tavasta katsoa asioita laajemmin ja etsiä hyviä toimintatapoja ja teknologioita maailmalta. Niin kuin modernin, älykkään energiayhtiön pitääkin.
– Jos maailmalla tapahtuu jokin muutos, niin nykytahdilla se vaikuttaa nopeasti myös Kankaanpäässä. Sen voi nähdä joko uhkana tai mahdollisuutena. Me olemme mieluummin se, joka on kartalla näistä mahdollisuuksista ja rakentaa niiden pohjalle uutta. Sekin on älykästä, avaa Reho. 

Älyladulla hyödynnettävää teknologiaa ollaan laajentamassa myös Kankaanpään kaupungin katuvalaistukseen. Ensin yhdellä asuinalueella, ja hyvien kokemusten karttuessa laajemminkin.

Älyvalaistus kirkolla © Vatajankosken Sähkö

Kirkon ympäristössä on Kankaanpäässä otettu käyttöön älyvalaistus.

Järki hoi, älyä lämmitykseen

Valaistuksen älykkyys tuntuu ideana häiritsevän yksinkertaiselta. Miksei tätä ole keksitty aiemmin? Kenties siksi, että sovellettava teknologia ei ole ollut aikaisemmin niin valmista eikä niin saatavilla kuin nyt. Samoja ajatuksia yksinkertaisesta nerokkuudesta herättää myös Älykaukolämpö. Kerrostalon lämmönjakohuoneeseen asennetaan tekoälymoduuli, joka kykenee mittaamaan lämpövirtausta ja myös säätämään lämpöä. 
– Tekoäly viedään talon kellariin oppimaan talon energiankäyttöä. Muutamassa viikossa se oppii esimerkiksi asukkaiden lämpimän käyttöveden kulutuksen, kuvailee Reho. 

Talon tavoille opittuaan älykäs kaukolämpö osaa säätää lämmitystä päivittäisen suihkusesongin koittaessa.

Mitä iloa siitä sitten on? Reho kertoo esimerkin: arkiaamuisin klo 7 ja 8 välillä ihmiset käyvät tyypillisesti suihkussa ennen päivän askareisiin ryhtymistä. Tämä joukkosuihkuttelu aiheuttaa valtavan piikin lämpimän käyttöveden kulutukseen, jolloin talo saattaa käyttää tuplamäärän energiaa suhteessa pelkkään talon lämmitykseen kuluvaan energiamäärään.
– Kun tämä tapahtuu koko kaupungin tasolla, niin se näkyy meidän voimalassamme valtavana, yhtäkkisenä energiantarpeen lisäyksenä. Tästä seuraa tarve lisäpolttoaineelle, joka ei välttämättä ole yhtä ympäristöystävällistä kuin ensisijainen lämmityspolttoaine eikä myöskään niin taloudellista. 

Talon tavoille opittuaan älykäs kaukolämpö osaa säätää lämmitystä päivittäisen suihkusesongin koittaessa.
– Talon lämmitystä ei ihan kokonaan sammuteta, mutta sitä vähennetään merkittävästi suihkujen ajaksi. Talon asukkaat eivät tätä asuinoloissaan huomaa, mutta lämpövoimala- ja -verkkotasolla kulutus muuttuu tasaiseksi. Voimalaan kohdistuva kuormitus kevenee, ja taloyhtiölle voi jatkossa riittää pienempi kaukolämpöliittymä, avaa Reho.

Lämpöä sääolojen mukaan

Älykaukolämpö pystyy huomioimaan myös sääennusteet ja reagoimaan säässä tapahtuviin muutoksiin ennakoivasti.
– Tyypillinen keväinen ja syksyinen ilmiö kerrostalossa on se, että jos ulkona on illalla 15 astetta pakkasta, niin lämmönjakokeskus syytää taloon lämpöä niin paljon kuin vehkeistä irtoaa autuaan tietämättömänä sitä, että seuraavaksi päiväksi ulkolämpötila on nousemassa 10 astetta plussalle, kuvailee Reho.

Tekoälyjärjestelmällä on tieto tulevasta lämpötilan muutoksesta, jolloin se kykenee säätämään lämmitystä. Näin ollen ylilämmitykseltä vältytään. Asuinmukavuus lisääntyy, kun asunnot eivät ole liian kuumia ja energiaa tietysti säästyy myös. 
– Tällaisella hyvinkin yksinkertaisella kahden asian opiskelulla – sääennusteen hyödyntämisellä ja vedenkäytön syklien tiedostamisella – voidaan saavuttaa kerrostalossa noin 10 prosentin energiansäästö, summaa Reho.

Vatajankosken sähkön toimitalon aurinkopaneelit © Julia Hannula

Vatajankosken Sähkön toimitalon kankaiset ikkunamarkiisit korvattiin syksyllä 2018 aurinkopaneeleilla. Ne ajavat saman asian kuin markiisit eli hillitsevät lämpötilan nousua sisällä, jolloin jäähdytyksen tarve vähenee. Samalla ne tuottavat sähköä kiinteistöön.

Ilmastoteot kaikkien vastuulla

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC suositti lokakuun 2018 raportissaan ilmaston lämpenemisen rajaamista 1,5 asteeseen. Se tarkoittaisi päästöjen ajamista nollaan vuoteen 2050 mennessä. Kaikki käytettävissä olevat keinot energian säästämiseksi ja turhan kulutuksen vähentämiseksi ovat paikallaan.
– Viime aikojen ilmastoraportit ovat aika synkkiä. Jos aikoo tehdä jotain ilmastomuutoksen hillitsemiseksi, niin alkaa olla viimeiset hetket toimia, toteaa Paajanen. 

Millaisia ilmastotekoja sinä voisit lisätä omaan arkeesi vuonna 2019?

Joku saattaa pohtia, miksi pienen kankaanpääläisyhtiön kannattaa miettiä tällaisia valtavia, globaalin mittakaavan haasteita. Reho nostaa esimerkiksi suomalaisen koulutusjärjestelmän, joka maamme pienuudesta huolimatta on maailmankuulu.
– Voisimmeko me tehdä saman energiabisneksessä? Samalla tavalla kuin koulutusjärjestelmäämme tullaan ihastelemaan maailmalta, voisimme olla energialiiketoiminnan ykkösturistikohde, johon tullaan ottamaan oppia. Täällä kehitettyjä teknologioita voitaisiin kopioida muualle tai parhaimmillaan teknologiaa ostettaisiin meiltä. Sitä kautta me olisimme aidosti vaikuttamassa globaaliin tekemiseen omalla pienellä vipuvaikutuksellamme.


Vatajankosken sähkö Paajanen ja Reho

Petri Paajanen ja Akseli Reho kollegoineen kulkevat innostuneina kohti unelmaa Suomen älykkäimmästä energiayhtiöstä.

Jokainen meistä voi vaikuttaa. Yksilöinä ja yrityksinä. Myös Suomessa. Petri Paajasen perheessä ilmastoa huomioidaan kierrättämällä huolellisesti kotona syntyvät jätteet. Reho taas saattaa aamuisin lapset kouluun polkupyörällä ja jatkaa siitä kampea pyörittämällä myös töihin. Millaisia ilmastotekoja sinä voisit lisätä omaan arkeesi vuonna 2019?

Top