Turvallisuuden mallia Satakunnasta

Teksti Kreetta Haaslahti Kuvat Julia Hannula & Länsi-Suomen Pelastusharjoitusalue/Kristiina Laine

Turvallisuus tehdään lähellä ihmisiä ja paikallisella tasolla, linjasi sisäministeri Paula Risikko Satakuntaliiton Suomi 100 -juhlaseminaarissa Porissa marraskuussa 2017. Ennen seminaaripuheenvuoroaan ministeri Risikko vieraili Länsi-Suomen Pelastusharjoitusalueella, ja totesi vierailunsa jälkeen Satakunnalla olevan oivalliset olosuhteet näyttää muille maakunnille turvallisuuden tekemisen mallia  maakuntien tasolla. Tutustutaanpa tarkemmin tähän ministerin kehumaan maakuntamme ylpeyteen. 

Oppaaksi saamme aluetta luotsaavan Vesa Truhposen, jolle on karttunut kokemusta ja näkemystä monista turvallisuus- ja pelastusalan tehtävistä niin kotimaassa kuin kansainvälisilläkin kentillä. Hän tuntee harjoitusalueen luonnollisesti hyvin, mutta tunnistaa myös turvallisuusympäristöön kohdistuvat muutosvoimat Suomessa ja maailmalla. 

Vesa Truhponen © Julia Hannula

Vesa Truhponen pelastusharjoitusalueen lentokentän puoleisessa päässä. Hänen oikealla puolellaan näkyy pelastuskoirarata, jossa voi koirien etsintäpuuhien ohella harjoitella esimerkiksi maanjäristyksissä sortuneiden rakenteiden pelastustyöhön liittyvien kuuntelu- ja katseluvälineiden käyttöä.

Länsi-Suomen Pelastusharjoitusalue levittäytyy Porin lentokentän kupeessa 38 hehtaarin alueelle. Tähän mennessä siitä noin 6 hehtaaria on rakennettu mahdollisimman aidoksi ympäristöksi erilaisten onnettomuus-, pelastus- ja ympäristöuhkatilanteiden harjoittelemiseen. Alue käsittää kemikaalionnettomuus- ja savusukelluskentät, harjoitushallin ja korkeanpaikan kentän, lento-ja liikenneonnettomuuskentät, kulissikaupungin, eläintenpelastusalueen, laiva- ja satamaonnettomuuskentän, kriisinhallinta-alueen, rauniokaupungin sekä ruokala-, majoitus- ja sosiaalitilat.
– Pystymme luomaan tänne vaikka minkälaisia skenaarioita, summaa Truhponen.

Kulissikaupunki © Julia Hannula

Kulissikaupungista löytyy ruokakauppa, yökerho sekä terveyskeskus. Haastattelupäivänä yhdessä tilassa harjoiteltiin kahden hirtetyn nuken kanssa. Kaupungin laidalla on Silja Linen laivahytti esimerkiksi merellä tapahtuvia ensihoitoharjoituksia varten.
– Winnovan laivapäällystön koulutusta toteutetaan myöskin täällä. Meillä on kallistussimulaattori, jossa pystytään harjoittelemaan kaltevissa olosuhteissa toimimista. Tulipalokontissa taas pystytään simuloimaan paloilmiötä – kontin yläosassa lämpötila nousee simulaatiotilanteessa jopa 800 asteeseen ja lattianrajassa se on 100 asteen luokkaa.

Kallistumissimulaattori © Julia Hannula

Kallistussimulaattori mahdollistaa laivapäällystön koulutukseen liittyvät harjoitukset kaltevissa oloissa.

 

Porin kaupungin perustaman Länsi-Suomen Pelastusharjoitusaluesäätiön tehtävä on ylläpitää aluetta ja jatkaa sen rakentamista.
– Ajatuksemme on, että alue ei ole valmis vielä eikä toivottavasti koskaan. Sitten, kun 38 hehtaaria on rakennettu täyteen, niin laajennetaan ja rakennetaan uutta tulevien tarpeiden mukaan.

Kolaroitu mopoauto Kulissitiellä © Julia Hannula

Pelastusharjoituksia laajalla skaalalla

Tämän mittakaavan harjoitusalueita on maassamme kaksi – Porissa ja Kuopiossa.
– Kuopion lakisääteinen tehtävä on kouluttaa palomiehiä ja he hoitavatkin siellä pitkälti pelastustoiminnan koulutuksia. Meille jää mahdollisuus tarjota jatko- ja täydennyskoulutusta. Totta kai toivoisin, että pelastuslaitokset ympäri Suomen harjoittelisivat enemmän meillä, mutta ymmärrän siihen liittyvät haasteet. Lisäkoulutuksiin lähettäminen on aina kustannuskysymys. Viranomaistoiminta on ajettu taloudellisesti aika ahtaalle, joten koulutuksiin ei kovin usein lähdetä palolaitoksen ulkopuolelle. Monia palomiehen perustaitoja pystytäänkin harjoittelemaan omilla laitoksilla.

"Myös pelastuskoirat pennuista lähtien käyvät täällä kartuttamassa taitojaan."

Porin harjoitusaluetta käyttävät tällä hetkellä eniten paikalliset pelastus- ja turvallisuusalan toimijat, joista ahkerin on Satakunnan pelastuslaitos. Muita käyttäjätahoja ovat mm. Winnovan turvallisuusalan koulutus, Satakunnan sairaanhoitopiiri, aluetta hallinnoiva säätiö ja Lounais-Suomen poliisilaitos. Keskusteluja on käyty myös vapaaehtoissektorin kanssa, ja alueen hyödyntämisestä kiinnostuneita tahoja löytyy eri puolelta Suomea.
– Myös pelastuskoirat pennuista lähtien käyvät täällä kahtena iltana viikossa kartuttamassa taitojaan. Aidatulla alueella koirat voi huoletta päästää vapaiksi.

Vaarallisten aineiden harjoituksia © Julia Hannula

Alueella tehdään vaarallisten aineiden harjoituksia oikeilla aineilla tai vahinkojen välttämiseksi myös veden kanssa simuloiden. Vesa Truhposen mukaan Satakunnan pelastuslaitos voisi olla vieläkin ylpeämpi osaamisestaan, joka liittyy vaarallisten aineiden käsittelyyn.

 

Turvallisuusvalmennusta yrityksille

Lutuisista eläinystävistä huolimatta pelastusharjoitusaluetta vaivaavat imagolliset haasteet.
– Totuus on edelleen se, että paikalliset yritykset ja ihmiset kokevat alueen ennen muuta palolaitoksen leikkikentäksi. Heitä on vaikea saada näkemään tämän paikan muita etuja, kun samaan aikaan esimerkiksi Helsingin Energia on vakuuttunut. Olemme saaneet heiltä tosi hyvää palautetta koulutuksistamme, ja he ovat tuoneet vahvasta pelastustoiminnan organisaatiostaan tänne jo kolme ryhmää peräkkäin.

"Pelastustoiminnan ohella pystymme kouluttamaan muitakin yritysturvallisuuden osa-alueita."

Truhposen mukaan alueen toimintaa pitäisi pystyä laajentamaan niin, että se palvelisi yhä paremmin myös yksityistä sektoria.
– Tarjonta ei voi olla pelkästään tulipalojen sammuttamista, vaikka se onkin hienoa ja tärkeää. Yritysmaailmaa se ei kiehdo niin paljon kuin palomiehiä. Pelastustoiminnan ohella pystymme kouluttamaan muitakin yritysturvallisuuden osa-alueita, ja se meidän pitää pystyä tuomaan nykyistä paremmin esiin.

Truhponen ja Karttunen © Julia Hannula

 

Vesa Truhponen ja Satakunnan pelastuslaitoksen Janne Karttunen vaihtavat ajatuksia päivän harjoituksista. 

Uudelleenbrändäystä tarvitaan alueen nimestä lähtien. Esimerkiksi turvallisuusvalmennuskeskus kertoisi nykyistä paremmin alueen tarjoamista laajoista koulutusmahdollisuuksista.
– Pystymme tarjoamaan yrityksille esimerkiksi kemikaaliturvallisuuteen, korkean paikan työskentelyyn, terrorismin uhkaan, tietoturva-asioihin ja matkustusturvallisuuteen liittyvää koulutusta ja sitä pelastusharjoitusalue-nimi ei kerro. Meillä on käytössämme suomalaisia kouluttajia, jotka ovat työssään maailmalla kohdanneet näitä asioita ja pystyvät kertomaan niistä omakohtaisten kokemustensa kautta, toisin kuin monet ulkomaiset kouluttajat, jotka jostain syystä ovat kovin haluttuja.

Keskustelua yritysturvallisuudesta tarvitaan nykyistä enemmän.

Yritysturvallisuus on aiheena arkaluontoinen, sillä yritykset eivät mielellään kuule turvallisuusasioidensa olevan retuperällä. Avointa keskustelua tarvitaan Truhposen mukaan nykyistä enemmän.
– Prizztech Oy:n järjestämät turvallisuuden aamukahvi -tilaisuudet ovat hyvä suuntaus kohti avoimempaa vuorovaikutusta. Turvallisuusasioiden jakaminen oikeissa piireissä on tosi turvallista eikä siihen liity mitään uhkaa. Päinvastoin, silloin on mahdollisuus oppia toisilta.

Truhponen muistuttaa, että maailma on muuttunut ja sen mukana myös Suomen turvallisuuskuva. Myös yritystoimintaan liittyvät uhkakuvat ja rikollisuus muuttuvat yhä kovemmiksi.
– Turvallisuus on asia, joka vaatii johdon vahvan tuen ja hyväksynnän. Jos sitä ei ole, niin yksittäisen turvallisuuspäällikön työ on heikoissa kantimissa.

Poliisien harjoitus © Länsi-Suomen Pelastusharjoitusalue/Kristiina Laine

Kriisinhallinnassa suuri potentiaali

Yritysturvallisuuden, pelastustoiminnan ja ensiavun ohella Länsi-Suomen Pelastusharjoitusalueella on sekä osaamista että koko ajan kehittyviä olosuhteita kriisinhallintatehtävien harjoitteluun. Lentokentän läheisyys - linnuntietä matkaa on 300 metriä - lisää kansainvälisen kasvun mahdollisuuksia.
– Se on meille iso vahvuus ja on loistavaa, että ilmailuliikenne täällä jatkui. Lentoyhteydet laajentavat harjoitusalueen pelikenttää Poria kauemmas.

Rauniokorttelilla on valtavasti koulutusnäkyvyyksiä Suomen rajojen ulkopuolella.

Suunnitteluvaiheessa olevalla rauniokorttelilla on Truhposen mukaan valtavasti koulutusnäkyvyyksiä Suomen rajojen ulkopuolella.
– Jos sen rakentamiseen saadaan rahoitus, niin voimme käyttää lentokenttääkin nykyistä enemmän hyödyksi. Ensinnäkin lentämällä ulkomaille kertomaan meidän tarjoamista mahdollisuuksista. Brysselistä käsin kilpailutetaan muutaman vuoden välein järjestämispaikkoja EU:n suurelta osin kustantamille koulutuksille. Jos pärjäämme sellaisessa kilpailutuksessa, niin täällä alkaa pyöriä erilaisia koulutuksia, mikä tarkoittaa enemmän lentoyhteyksiä hyödyntäviä käyttäjiä, veroeuroja, kansainvälisyyttä ja positiivista mainetta alueelle. Toki muutkin valmennuksia käyttävät yritykset ja toimijat ovat potentiaalisia lentoyhteyksien ja majoituspalveluiden hyödyntäjiä.

Pelastuskoirarata ja lentokenttä © Julia HannulaPelastuskoiraradan taustalla, alueen välittömässä läheisyydessä siintää Porin lentokenttä. 

Viranomaispuolelle uusi konsepti

Sisäministeriö on linjannut, että maakuntauudistuksessa tulee varmistaa sellaiset turvallisuusyhteistyön rakenteet, missä viranomaiset, elinkeinoelämä ja järjestöt tekevät laaja-alaista ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä.
– Tämä alue tarjoaa erittäin hyvän alustan moniviranomaisyhteistyön lisäämiselle, vastaa Truhponen ministeriön linjauksiin.

Yhteisharjoitus © Kristiina Laine/Länsi-Suomen Pelastusharjoitusalue

Puolustusvoimat, Pelastuslaitos ja Poliisi yhteisharjoituksessa Länsi-Suomen Pelastusharjoitusalueella. Kuva: Kristiina Laine/Länsi-Suomen Pelastusharjoitusalue

Ministeri Risikko on tuonut esiin, että Suomella pitäisi olla enemmän moniviranomaisyhteistyöharjoituksia. Truhponen on mielissään siitä, että tällainen tarve on Suomessakin ymmärretty.
– Meidän pitäisi jollain tavalla mahdollistaa se, että viranomaiset pääsevät säännöllisesti istumaan saman pöydän ääreen, jakamaan tietoa, vaihtamaan ajatuksia ja kouluttamaan toisiaan ristiin. Esimerkiksi Hollannissa on moniviranomaistyön keskus, jollainen Suomesta vielä puuttuu.

Suomen viranomaisjärjestelmien toimivuutta Truhponen ei silti epäile hetkeäkään.
– Suomessa on erinomaiset viranomaisjärjestelmät, jotka varmasti toimivat kentällä, mutta etukäteisvalmistautumiseen ja omien taktiikoiden vielä syvällisempään oppimiseen voisimme panostaa, päättää Truhponen.

Artikkeli on osa Satakunnan menestystarinat -sarjaa. zataxom

Top