Ratsula: Muoti muuttuu ja muodin myyminen sen mukana

Teksti Kreetta Haaslahti Kuvat Julia Hannula

Elettiin vuotta 1924, kun 22-vuotias Gösta Wilsson osti porilaisen B. Arifullen’in konkurssipesän ja aloitti sen kangas- ja lyhyttavaravaraston loppuunmyynnin. Vaan eipä tainnut nuori mies aavistaa, että laittoi samalla alulle perheyrityksen, jossa yli 90 vuotta myöhemmin työskentelevät hänen lapsenlapsenlapsensa.

Kauppiassuvun vanha Ratsula-nimi puhutteli Göstaa, joten Wilsson-nimi sai väistyä jo yrityksen alkutaipaleella. Monien vaiheiden ja vuosikymmenten jälkeen on Eteläkauppatorilla sijainneesta myymälästä siirrytty Itäpuistoon neljän kerroksen tavarataloon. Miten Göstan jälkipolvet ovat kokeneet vuosikymmenet muotitavaratalo Ratsulassa? Mitä työskentely pitkäikäisessä muotialan perheyrityksessä on edellyttänyt ja edellyttää?
– Meidän historiassamme on ollut hirveän monta kynnysvaihetta, joiden yli olemme aina päässeet. Ajan seuraamista ja muuttumiskykyä on vaadittu joka vaiheessa, tiivistää toisen polven muotikauppias Pertti Ratsula, joka työskenteli Ratsulassa vuodesta 1956 vuoteen 1996, ensin apulaisjohtajana ja sitten toimitusjohtajana. Hänen vaimonsa Eila teki työtä myyntijohtajana.

Eila ja Pertti Ratsula © Julia Hannula

Eila ja Pertti Ratsula tekivät elämäntyönsä muotitavaratalo Ratsulassa. Jäätyään eläkkeelle Eila jatkoi tärkeässä tehtävässä lastenlastensa hoitajana, kun seuraava sukupolvi otti talon johtaakseen.

– Tämä tehtävä vaatii sitoutumista, toteavat kuin yhdestä suusta kolmatta sukupolvea edustavat Eilan ja Pertin lapset, nykyinen toimitusjohtaja Matti Ratsula ja tuotepäällikkö Tiina Ratsula-Hällström, jotka molemmat ovat työskennelleet perheyrityksessä 1980-luvun alkupuolelta alkaen. Samoin Matin vaimo, ostojohtaja Kati Ratsula.
– Alusta lähtien tätä työtä on tehty enemmänkin rakkaudesta kuin rahasta. Ei tätä jaksaisi, jos ei tästä tykkäisi, tarkentaa Matti.
– Tämä on vaatinut ja vaatii edelleen paljon töitä, täydentää Kati.

Matti Ratsula © Julia Hannula

Toimitusjohtaja Matti Ratsula luotsaa muotitavarataloa kohti seuraavaa juhlavuotta. Vuonna 2019 Ratsula täyttää jo 95 vuotta.

Ketään perheenjäsenistä ei ole tarvinnut houkutella taloon töihin. Kaikki ovat tulleet vapaaehtoisesti, kun ovat kokeneet olevansa valmiita sitoutumaan perheyritykseen.
– Kun valmistuin kauppakorkeakoulusta, halusin mennä ensin muualle töihin. Ei jäänyt sitten hampaankoloon mitään eikä tarvinnut miettiä, millaista muualla olisi ollut, kertoo Carla Björndahl, Ratsulan henkilöstöpäällikkö, Tiinan tytär.

Tiina Ratsula-Hällström ja Carla Björndahl © Julia Hannula

Ratsulan entinen ja nykyinen henkilöstöpäällikkö, äiti ja tytär, Tiina Ratsula-Hällström ja Carla Björndahl.

Carlan kanssa muotikauppiaiden neljättä sukupolvea edustavat tuotepäälliköt Lotta Kuparinen ja Monna Kuusela, molemmat Matin ja Katin tyttäriä. Monna on tällä hetkellä äitiyslomalla. Hänen puolisonsa Miikka Kuusela työskentelee Ratsulassa toimistopäällikkönä.
– Meihin kaikkiin on varmaan polveutunut Göstasta ja hänen vaimostaan Tyynestä tietynlaista periksiantamattomuutta, kekseliäisyyttä ja tarvetta kulkea omaa tietä, pohtii Carla.

Neljännen sukupolven edustajista kukaan ei kanna Ratsula-nimeä. Porin kokoisella paikkakunnalla muotitavaratalon nimi sukunimenä on välillä tuntunut taakalta.
– Seuraava sukupolvi on pelastautunut eri sukunimen taakse, heittää Pertti.
– Lapsena ja nuorena sukunimi ei tehnyt elämästä aina helppoa, miettii Matti.
Lotta on samaa mieltä, mutta jakaa myös hauskan muiston nimeensä liittyen.
– Toisella luokalla yksi kaverini muisti, että nimeni on Lotta Sokos.

Edellinen sukupolvenvaihdos tapahtui 1990-luvun puolivälissä. Siitä on nyt reilut 20 vuotta, joten seuraava on hyvää vauhtia hahmottumassa.
– Tarkkaa aikataulua ei vielä ole, mutta Tiina on 60-vuotias ja me Katin kanssa 58-vuotiaita, joten jonkinlaisia päätöksiä täytyy viiden vuoden sisällä tehdä, myöntää Matti.

Ratsulan suku yhteiskuvassa © Julia Hannula

 

Yhteiskuvaan kokoontuivat Pertti Ratsula (vas.), Carla Björndahl, Tiina Ratsula-Hällström, Matti ja Kati Ratsula, Monna ja Miikka Kuusela sekä Lotta Kuparinen.

Töitä kotona ja koti töissä

Tähän asti Carla, Lotta, Monna ja Miikka ovat saaneet rauhassa rakentaa perheitään ja ottaa tuntumaa tuleviin työtehtäviinsä. Viidettä polvea on siunaantunut jo kuuden lapsen verran ja seitsemäs tekee tuloaan Tiinan toiselle tyttärelle Petralle, joka luo uraa kuvittajana Yhdysvalloissa.
– Silloin kun me tulimme töihin 80-luvulla, niin olimme saman tilanteen edessä, perustamassa perheitä. Tosin kovin pitkiä äitiyslomia ei tainnut silloin olla, muistelee Tiina.
– Haluammekin antaa nyt omille lapsillemme aikaa olla lastensa kanssa kotona, kun se on mahdollista, lisää Kati.

"Monesti viideltä katsottiin töissä kelloa ja huudahdettiin, että kuka hakee lapset!"

Tiina muistelee, että 80-luvulla perheen ja työn yhdistäminen oli välillä melkoista hulabaloota.
– Meidän lapsemme olivat samassa päiväkodissa. Monesti viideltä katsottiin töissä kelloa ja huudahdettiin, että kuka hakee lapset! Meidän nelikko – Carla, Petra, Lotta ja Monna – siellä sitten odotti viimeisenä, että joku meistä ehti hakemaan, hymyilee Tiina.
– Koulun jälkeen heillä oli tapana asua meidän ompelimossa, lisää Pertti.
– Carlan unelma-ammattikin oli ompelija, muistaa Matti.
– Ja Lotta teki tarhassa aina budjetteja, nauraa Kati.

Kati Ratsula, Mila Kuusela, Lotta Kuparinen ja Monna Kuusela © Julia Hannula

Mila Kuusela kapusi mammansa Kati Ratsulan syliin. Taustalla Lotta Kuparinen ja Monna Kuusela.

Kuin tilauksesta haastattelussa mukana oleva viidennen polven edustaja, Monnan 3-vuotias tytär Mila suuntaa neuvotteluhuoneen kaapille.
– Siellä on yksi hylly lasten leluille, paljastaa Lotta.
– Täällä on kaikki systeemit valmiina lapsia varten, kun he kuitenkin aina välillä täällä ovat, lisää Tiina.
– Välillä Mila tulee sanomaan minulle, että meillä on mamma niin paljon töitä, et nyt mennään tekemään niitä sinun huoneeseesi, hymyilee Kati.

Monna ja Meida Kuusela © Julia Hannula

Myös suvun nuorin jäsen, Monna ja Miikka Kuuselan Meida-tytär osallistui haastatteluun.

Analyyttistä, vaistonvaraista ja ihmisläheistä

Vaatekaupan menestyksen salaisuudeksi Matti nimeää onnistuneet ennakko-ostot. Haastatteluhetkellä elettiin lokakuuta, mikä tarkoittaa, että seuraavana keväänä ja kesänä myytävät vaatteet on jo ostettu. Ostopäätökset tehdään tarkan seurannan ja analysoinnin pohjalta, mutta myös vaistoihin luottaen.
– Ostot tehdään yleensä puoli vuotta ennen kyseisen sesongin alkua. Jos et ostajana onnistu tekemään hyviä valintoja, niin hyväkään myyjä ei pysty silloin niitä myymään. Oikeastaan joudumme ostamaan kaksi sesonkia sokkona tietämättä, miten edelliset myyvät, avaa Matti.
– Ja jos Pertin alkuaikoina oli yksi mallisto kaudessa, niin nyt niitä on parhaimmillaan kaksitoista.
– Pahimmillaan saatan ostaa kolmea eri sesonkia yhtä aikaa – täydennyksiä tämän syksyn sesonkiin, seuraavaa sesonkia ja ihan kohta teen jo ensi syksyn ensimmäisiä ostoja, kertoo Kati.

Mervi Einola © Julia Hannula 

Somistaja Mervi Einola huolehtii siitä, että sesongin mukaiset tuotteet tyylikkäine asusteineen ovat edustavasti esillä. Hänen työuransa on jatkunut Ratsulassa jo 45 vuotta.

Tänä päivänä ostomatkat suuntautuvat Helsinkiin tai ulkomaille. Pertin aloittaessa 1950- ja 60-luvuilla mallistot tulivat Poriin ja silloin Itäpuistossa sijainneeseen Hotelli Juhana Herttuaan näytille.

Alusta asti kysymys on ollut hyvästä valikoimasta ja palvelusta.

Ennakko-ostojen ohella menestyksen takaa löytyy toinenkin tärkeä asia – henkilöstö, jonka rooli ei jää epäselväksi Ratsuloiden puheista.
– Iso, linjaa Pertti.
– Todella suuri, lisää Matti.
– Ratkaiseva, päättää Tiina.

Ratsulassa on alusta asti ollut kysymys hyvästä valikoimasta ja palvelusta.
– Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä suurempi merkitys niillä molemmilla tuntuu olevan. Saamme koko ajan enemmän ja enemmän palautetta hyvästä palvelusta, sanoo Matti.
– Välillä tuntuu, että myyjän työtä ei yleisesti ottaen osata arvostaa, vaikka se on todella vaativaa. Meillä on ollut onni saada palvelukseemme erittäin hyviä, sitoutuneita myyjiä, kiittää Kati.
– Monta kertaa on ollut sääli päästää heitä eläkkeelle, lisää Pertti.

Ratsulan kenkäosasto © Julia Hannula

Ratsulan naisten kenkäosasto kerää paljon kiitosta hyvästä valikoimastaan myös kauempaa tulevilta asiakkailta.

Pertti Ratsulan mielestä hyvä todistus henkilöstön tyytyväisyydestä ja hyvästä hengestä on Ilo palvella sukupolvesta toiseen -kirja. Aloite sen tekemiseen tuli nimenomaan henkilöstöltä.

"Kahdelle on tullut 50 palvelusvuotta täyteen tässä talossa."

Ilmeisesti tunne on ollut molemminpuolinen. Vaikka työelämä ja ihmisten suhtautuminen työhön on viime vuosikymmeninä monella tapaa muuttunut eivätkä työsuhteet yhden työnantajan kanssa enää tyypillisesti kestä koko työuraa, on Ratsulassa edelleen runsaasti pitkiä ja hyvin pitkiä työsuhteita. Työntekijöitä on tällä hetkellä 58 ja heidän keski-ikänsä lähentelee 50 vuotta.
– Kahdelle on tullut 50 palvelusvuotta täyteen tässä talossa, jatkaa Tiina.
– Ja toinen heistä on edelleenkin töissä, täydentää Matti.

Anne Juhola © Julia Hannula

Myyjä Anne Juhola on työskennellyt Ratsulan palveluksessa jo yli 50 vuotta, siitä kerrospäällikkönä 40 vuotta.

Se, että henkilöstö viihtyy, edellyttää myös työnantajan onnistumista. Ratsulassa halutaan kuunnella asiakkaita, mutta myös henkilöstöä.
– Esimerkiksi tänä vuonna olemme voineet ottaa huomioon kaikki myyjiltä tulleet toiveet jokaisesta neljästä kerroksesta liittyen vapaapäiviin, lyhyempiin päiviin tai vapaan viikonlopun viettoon, iloitsee Carla.

Kauppojen aukioloaikojen vapautumiseen Ratsulassa on otettu oma linja. Joulusesonkia lukuun ottamatta tavaratalo on sunnuntaisin auki vain kerran kuukaudessa. Kun kaikki päätöksentekovalta on omassa talossa eikä jossain etäällä olevassa ison ketjun pääkonttorissa, tällaisia linjauksia voidaan tehdä.
– Tietenkin me olemme tutkineet sitä, että miten meidän kannattaa olla auki, mutta se on myös henkilöstön etu, että sunnuntait ovat usein vapaita, kertoo Tiina.

Terhi von Schöneman © Julia Hannula 

Ostoassistentti Terhi von Schöneman Ratsulan lastenvaateosastolla. Hän on myös henkilöyhdistys Ratsuklaanin puheenjohtaja. Yhdistyksen 50-vuotisjuhlia vietettiin lokakuussa 2017.

Nykyisyys ja tuleva

Kolmisen vuotta sitten porilainen ja satakuntalainenkin vaatekauppakenttä oli uuden edessä, kun kauppakeskus Puuvilla puhalsi uinuvan tehdasmiljöön uuteen eloon Porissa. Ratsula täytti samaan aikaan 90 vuotta. Sekä juhlavuoteen että uuteen kilpailutilanteeseen ryhdyttiin valmistautumaan jo vuosia aiemmin.
– Koko talo freesattiin nykyaikaiseksi pysyäksemme ajan hermolla, avaa Kati.

"Jos olisimme muuttaneet talon julkisivun perusharmaaksi, niin emme me olisi enää me."

1970-lukua edustanut julkisivu päätettiin uudistaa ja siitä käytiinkin tiukkaa keskustelua.
– Me nuoremmat olisimme halunneet vaihtaa väriä harmaaksi, mutta Pertti ei missään vaiheessa antanut mahdollisuutta edes harkita mitään muuta väriä kuin tätä talon punaista, kertoo Carla.
Jälkeenpäin hän on kiitollinen Pertin vahvasta näkemyksestä.
– On hyvä, että kävimme asiasta kiivasta keskustelua ja saimme kuuluviin monen eri sukupolven näkemyksen. Totuus kuitenkin on, että jos olisimme muuttaneet talon julkisivun perusharmaaksi, niin emme me olisi enää me. Värin muuttaminen olisi vienyt talosta tietyn identiteetin ja sen ymmärsi parhaiten Pertti.

Ratsulan muotitavaratalo © Julia Hannula 

Porin Itäpuistossa sijaitsevan Muotitavaratalon Ratsulan julkisivu uusittiin, kun yritys täytti 90 vuotta. Pertti Ratsulan näkemyksen mukaan tuttu punainen sävy säilyi uudistuksen jälkeenkin.

Puuvillan vaikutus Ratsulan arkeen jäi lopulta lyhyeksi. Jo seuraavana keväänä tilanne normalisoitui.
– Totta kai se alkuun vaikutti. Kaikki olivat kiinnostuneita uudesta kauppapaikasta ja halusivat käydä siellä tutustumassa, muistelee Kati.

Itsestään tilanne ei tietenkään tasaantunut, vaan vaati myytävän valikoiman kriittistä tarkastelua. Kynnysvaiheen muutoskykyä kysyttiin jälleen.
– Meidän valikoimissamme on paljon sellaisia merkkejä, joita ei Porista eikä koko Satakunnasta saa mistään muualta. Se on vaikuttanut meidän valikoimakehitykseen kautta aikojen, avaa Kati.

Uudenlaiseen tilanteeseen reagoitiin luopumalla nuoriso-osastosta ja tuomalla Kävelykadulla sijainneen Casa Ratsulan tuotteet tavarataloon yhden ja saman katon alle.
– Se on hyvä esimerkki vuosikymmenten aikana meillä tehdyistä lukuisista muutoksista, toteaa Pertti.

Odotusten ylittäjä sukupolvesta ja vuodesta toiseen.

Ratsulan strategiaa uudistettiin vuonna 2012 ja sen myötä uusiutuivat myös visio ja missio.
– Vastaava työ tehtiin myös ennen kuin Eila ja Pertti jäivät eläkkeelle, sanoo Kati.

Strategiatyön yhteydessä arvoiksi kirjattiin luotettavuus, oikeudenmukaisuus, yritteliäisyys, viihtyvyys ja asiakaslähtöisyys.
– Sama arvopohja näkyi kyllä jo meidän paapan ilmoituksissa, pohtii Matti.
– Paapan eli Gösta Ratsulan, tarkentaa Tiina.

Uuden vision mukaan Ratsula on Odotusten ylittäjä sukupolvesta ja päivästä toiseen.
– Sen, mitä milloinkin teemme, teemme muita paremmin, linjaa Carla talossa vallitsevaa kunnianhimoista otetta työhön.

Tulevaisuuteen Ratsulassa suhtaudutaan myönteisesti ja muutoksia herkästi kuunnellen.
– Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin, summaa Carla Björndahl Mauno Koiviston suosittua sitaattia lainaten.

Top