Moderni ja perinne lyövät kättä vuoden satakuntalaiskylässä – paluumuuttajat antavat lisäpotkua talkoisiin

Teksti: Jarkko Ambrusin, Kuvat: Tomi Glad

Lyhyet välimatkat, ilmastonmuutos ja globalisaatio ovat satakuntalaisten kylien tulevaisuuden pelastajia, sanovat kylätoimijat. Rohkeilla ideoilla mummon mökistäkin voi saada Airbnb-asunnon ja rahasammon.

Kaunis kesäilta. Kymmenet ihmiset ovat kokoontuneet Vanha-Rauvolan tilalle kylvöjen siunaamiseen.

Tilalla on viljelty maata vuodesta 1606 lähtien. Arvokas paikka juhlistaa siunauksen lisäksi myös Satakunnan vuoden kylää, Eurajoen Sydänmaata.

Pappi Samu Repo oik. siunaa kylvöt tulevalle kesälle. Vieressä maatalon isäntä Manu Vanha-Rauvola.

Sydänmaan pienviljelijä- ja kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Heimo Nikula kertaa kilpailun taustoja.

– Päätimme porukalla, että tarvitsemme uuden klapikoneen. No, nyt sen voittorahoilla sitten saimme, hän hauskuttaa yleisöä. 

Upouusi sähkökäyttöinen klapikone on ollut jo kovassa käytössä. Kyläläiset ovat tehneet talkoilla tilataideteoksen, klapipinosta polttamalla muotoillun sydämen.

Se pääsee kunniapaikalle kylän sydämen, kyläkoulun, pihaan.

Manu Vanha-Rauvola puhuu kylän väelle. 

Talkoita kylällä on totuttu tekemään. Yleisiä tiloja kunnostetaan, pihoja ehostetaan, kiekkokaukalo pidetään kunnossa talvisin ja lippu nostetaan salkoon ajallaan.

– Kun kunnan puolesta lippu olisi laskettu aina ennen iltaa, totesin, että minä voin sen hoitaa. On minulta kysytty, et ”kui sä viitit?”. Mutta ei se iso asia ole, Sydänmaan pienviljelijä- ja kyläyhdistyksen hallituksen jäsen Heikki Nikula 

Ja lippu nousee ja laskee, jokaisena liputuspäivänä, ajallaan.

Vuoden satakuntalainen kylä Sydänmaa on yhteisönä varmasti jokaisen maaseutukunnan unelma. Ikänsä kylällä asuneiden lisäksi Sydänmaalle on paluumuuttanut lapsiperheitä. Heidän mukanaan kylälle on tullut uutta puhtia ja eloa.


Sini Sundholm maalaa Vuoden kylä-kylttiä koulun pihalla. 

Asioita tehdään yhdessä: vuoden kylä -kyltit syntyvät samalla, kun osa lapsista vetää köyttä koulun kentällä. Toiset ovat tehneet kaikille eväät, toiset ovat hoitaneet klapikoneen käyttöä.

Tekemisestä huokuu pienistä asioista nauttiminen ja yhdessä tekemisen ilo. Siitä kumpuaa kylän voima.

– Haluamme tehdä yhdessä ja auttaa toisia. Jos joku kysyy viestiketjussa, että olisiko mehua, sitä tuodaan naapurista. Annamme ihmisten olla rauhassa, mutta otamme toimintaan mukaan, jos halutaan, Sydänmaan pienviljelijä- ja kyläyhdistyksen puheenjohtaja Riina Arvela.

Riina Arvela ja kylän omat mehut. 

Sydänmaan kylää on ehostettu paljon kyläläisten voimin. Vuoden satakuntalainen kylä -titteli tuli raadin perustelujen mukaan kuitenkin nimenomaan lämpimästä ja sydämellisestä yhteishengestä ja eteenpäin katsovasta asenteesta. 

Maaseudun tulevaisuudesta ja huolista on puhuttu viime vuosina paljon. Sotien jälkeen alkanut maaltamuutto ja julkinen keskustelu ovat luoneet kuvaa kuolevista ja kuihtuneista seuduista.

Totuus ei ole näin mustavalkoinen. Suomessa on edelleen toiminnassa 4 000 kyläyhdistystä ja -toimikuntaa. Näiden piirissä tehdään 6,1 miljoonaa talkootuntia vuodessa.

Monen kylän harrastustoiminta ja alueiden ylläpito on täysin vapaaehtoistyön varassa.

– Kylät eivät ole kartalta minnekään häviämässä. Luin ilolla uuden hallitusohjelman linjauksia, jossa paikallinen kehittäminen on edelleen avainasemassa. Tämä tarkoittaa muun muassa Leader-hankkeiden jatkamista, Suomen kylät ry:n puheenjohtaja Petri Rinne.

Leader-tuki koostuu EU:n, valtion ja kuntien rahoituksesta. Sitä jaetaan yritysten ja yhdistysten kehityshankkeisiin maaseudulla. Muun muassa moni kylätalo on remontoitu Leader-tuen avustuksella.

Summat eivät ole pieniä. Koko Suomessa Leader-tukia jaetaan vuosittain 40-50 miljoonaa euroa. Satakunnan osuus potista on useita miljoonia. Tukirahoituksen vastineeksi hankehakijat osallistuvat rahoitukseen omalla yksityisellä rahallaan, jonka osuus on lähes yhtä suuri kuin julkisen tukirahan osuus. 

Sydänmaan kylä Eurajoelta valittiin vuoden kyläksi Satakunnassa. 

– Tukia jaetaan pääsääntöisesti yleishyödyllisiin palveluihin ja yritystukiin. Yleishyödyllisiä palveluita ovat kylätalojen lisäksi muun muassa valokuituosuuskunnat, joita rakennetaan seuduille, joihin kaupalliset toimijat eivät valokuitua rakenna. Yritystukia jaetaan pääasiassa yrityksen perustamiseen. laajentamiseen ja investointeihin. 

Rinne uskoo, että suomalaiset kylät varsinkin Satakunnassa ovat globalisaatiokehityksen voittajia. 

– Ilmastonmuutos voi tuottaa lisäsatoja ja näillä leveyksillä uusia kasveja viljeltäväksi. Tiukentuvat päästörajoitukset mahdollistavat myös uusia biotalouden tuotteita ja palveluita. 

Rinne nostaa yhdeksi esimerkiksi biotalouden mahdollisuuksista Raumalla toimivan Aqvacompin, joka tekee akustisesti erinomaista komposiittia yhdistämällä märkäsellua muoviin. Tästä komposiitista on rakennettu muun muassa soittimia.

Toisena maaseudun tulevaisuuden mahdollisuutena Rinne näkee matkailun ja jakamistalouden. Hänen mielestään mummon mökistä on mahdollista saada rahasampo lanseeraamalla se esimerkiksi Airbnb-majoituspaikaksi.

– Kokeilin itse sitä vuoden, matkailijoita oli yli 20 maasta. Esimerkiksi amerikkalaisille se oli ihan ihmeellistä, että ulko-ovia ei lukita yöksi. Myös hiljaisuus on hyvä matkailuvaltti ulkomailla.

Satakuntalaisten kylien tulevaisuus näyttää SataKylät ry:n kyläasiamiehen Hanna Ruoholan mukaan kohtuullisen valoisalta. Hän uskoo, että yksi syy eläviin kyliin on Suomen mittakaavassa lyhyet välimatkat. Kylien tarjoamien palveluiden lisäksi myös muita palveluita on tarjolla kohtuullisen pienellä vaivalla.

Täällä ei ole oikeasti syrjäkyliä. Toki rauhassa saa olla. Satakunnassa on varaa valita missä asuu.

Ruohola korostaa vapaaehtoistyön merkitystä kylätoiminnassa.

– Esimerkiksi Kodiksamissa Rauman Lapissa on rakennettu todella hieno ja moderni kuntosali kyläläisille. Idea syntyi yhden aktiivin omasta tarpeesta.

Ruohola tekee useammalle satakuntalaiselle kunnalle omaa yhdistysohjelmaa. Ohjelman tarkoitus on löytää keinoja muun muassa tiedonkulun parantamiseen sekä kunnan ja vapaaehtoistyön yhteistyön tiivistämiseen.

Ruoholan mukaan kunnissa ymmärretään kylien elinvoimaisuuden merkitys vaihtelevasti.

Koulun pihalta löytyy kaikki tarvittava lapsille. 

– Toivoisin, että kunnissa huomioitaisiin vielä paremmin se, että jo muutamalla fiksulla toimenpiteellä voidaan parantaa ihmisten hyvinvointia merkittävästi.

Satakuntaliiton aluekehitysasiantuntija Krista Tupala on huomannut vuosien saatossa, että kylien aktiivisuudessa on aaltoliikettä. Välillä eloisan kylän toiminta on saattanut hiipua. Sitten seudulle muuttaa muutama aktiivinen lapsiperhe, ja toiminta saa uutta puhtia.

– Kyläkoulujen merkitys on suuri. Kun koulu uhkaa loppua, kylissä noustaan näyttämään omia voimiaan.


Yksityiskohta koulun pihalla olevasta suuresta lyhdystä. 

Näin kävi myös Sydänmaalla. Erinäisten vaiheiden jälkeen vuonna 1908 perustettu koulu purettiin viime vuoden kesäkuussa, mutta uusi pystytettiin jo heinäkuussa.

Lapset vetävät köyttä koulun pihalla. 

– Koulu on iso asia, se pitää lapsiperheet täällä, Sydänmaan pienviljelijä- ja kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Heimo Nikula toteaa.

Sydänmaalaiset ovat olleet tyytyväisiä Eurajoen kunnan tarjoamaan tukeen. Apua erilaisiin projekteihin on saatu. Seuraavaksi kylänraitille on tulossa pyörätie.

– Se on tahtotila, mikä ratkaisee. Eurajoen strategiassa on vahvasti linjattu, että kylät pidetään kunnossa, Heimo Nikula sanoo.

Nikula odottaa, että Eurajoen kylistä saadaan erityinen nettipankki, jossa kylien myynnissä olevat tilat ja talot olisi esitelty.

– Mehän alamme kiinteistövälittäjiksi seuraavaksi, Sydänmaan pienviljelijä- ja kyläyhdistyksen puheenjohtaja Riina Arvela heittää ilmoille jälleen yhden idean sydänmaalaisten idealingosta.

Kyläläiset valmistautuvat kylvöjen siunaukseen Teija ja Manu Vanha-Rauvolan pihapiirissä. 

Sydänmaan asukkaat ja vieraat veisaavaat Vanha-Rauvolan pellon laidassa, Kylvöjen siunaus päättyy Suvivirteen. ”Se luonnon uudeks luopi, se kutsuu elohon.”

Ihminen ja luonto ovat aurinkoisessa illassa yhtä.

8.6. vietetään Avoimet kylät -päivää. Satakunnasta alkunsa saaneessa tapahtumapäivässä kylät kutsuvat tutustumaan toimintaansa ja järjestävät erilaisia tapahtumia. Päivään osallistuu Satakunnasta 40 kylää. Osallistuvat kylät voit nähdä osoitteesta http://www.avoimetkylat.fi.

Top