Satakunnan maakuntatunnukset

Mistä nimi Satakunta tulee? Yleisimmän hyväksynnän on saanut käsitys, että Satakunnan nimi on kaikkialla germaanimaailmassa tunnetun ”hundari'-käsitteen” suomenkielinen vastine. Se tarkoittaa suurehkoa yhtenäistä asutusaluetta, joka pystyi asettamaan satavahvuisen, yhden joukon tai jopa useampia joukkoja sodankäyntitarkoitukseen. Nimi Satakunta siis viittaa maakunnan pitkäaikaisiin ja vahvoihin historiallisiin juuriin.

Satakunta on historiallinen maakunta

Satakuntalaisuuden vankkana perustana on historiallinen maakunta, josta ensimmäiset kirjalliset maininnat löytyvät jo vuodelta 1331. Tuolloin Satakunta mainittiin REA:ssa eli Registrum ecclesiae Aboensis eller Åbo domkyrkans Svartebok. Kyseessä on teos, johon on koottu Suomen keskiaikaisia lähteitä. Satakunta mainitaan REA:n numerossa 63. Kirjeessä eräs närpiöläinen ilmoittaa pantanneensa Turun piispalle joitain tiloja Piikkiöstä, ja koska hänellä ei ole omaa sinettiä, kirje vahvistettiin Satakunnan Sinetillä. Kirje on päivätty tammikuussa 1331.

Satakunnan vaakuna

Maakuntavaakuna on Satakunnan tärkein ja virallinen tunnus. Historiallisen Satakunnan vaakuna sisältyy Kustaa Vaasan vuonna 1557 pojalleen Juhana Herttualle myöntämään vaakunaan. Siitä juontuvat maakunnan värit sininen ja keltainen; Ruotsin väreiksi ne vahvistuivat myöhemmin eli vuonna 1569, kun Juhanasta tuli Ruotsin kuningas Juhana III.


Vaakunassa on sini-kulta-katkoisessa kilvessä pystyyn kavahtanut musta, punavaruksinen, kruunupäinen karhu, joka pitää kämmenissään hopeista miekkaa; kruunu ja miekan kahva kultaa; saatteena karhun molemmin puolin yläkentässä seitsensakarainen hopeatähti. Kruunu: herttuakunnan kruunu.

Satakunnan laulu

Kauas missä katse kantaa yli peltojen,
missä kaartaa taivon rantaa salo sininen,
siellä Satakunnan kansa tyynnä kyntää aurallansa maata isien.

Täällä muinoin töin ja toimin raatoi rauhan mies,
luonnon voitti loitsuvoimin, synnyt syvät ties.
Kasvun kotipelto kantoi, raatajalle onnen antoi lämmin kotilies.

Koska Suomen viljelystä uhkaa sorron yö,
häätämään käy hävitystä täällä kansan työ.
Nousee Satakunnan kansa, entisellä voimallansa karhun kämmen lyö.

Ensiesitys 1912. Maakuntalauluksi 1948. Sanat Aino Voipio, sävel Aksel Törnudd.

Maakuntalintu sinitiainen

Puuhakas pikkuinen sinitiainen on Satakunnan väreissä. Sinitiaisen laulu on kirkasta, korkeaa helinää. Lintu viihtyy rehevissä lehti- ja sekametsissä ja sitä tavataan melko runsaasti Satakunnan alueella.

© Tuomas Heinonen

Maakuntakukka tyrni

Tyrni on arvostettu marjansa aromaattisen maun ja vitamiinipitoisuuden johdosta. Tyrni on piikkinen, oranssinvärisiä marjoja tuottava hopealehtinen pensas. Tyrni suosii avoimia ja valoisia kasvupaikkoja.

Maakuntajärvi Säkylän Pyhäjärvi

Säkylän Pyhäjärvi sijaitsee Eurajoen vesistössä Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnissa. Pinta-ala on 155,2 km2, Suomen järvien pinta-alatilastossa sijoitus on 29. Järven keskisyvyys 5,5 metriä ja suurin syvyys 26 metriä. Järvessä on saaria on 99. Saarten vähyyden takia Säkylän Pyhäjärven ulappa on luokiteltu Suomen järvien toiseksi suurimmaksi. Legendan mukaan Säkylän Pyhäjärveltä on pyydetty Suomen suurin hauki vuonna 1905. Painoa kalalla oli 25.5 kg. Pyyntipaikkana Emänkari ja välineenä luodikko.

© Tuomo Hurme

Maakuntakala nahkiainen

Nahkiainen ei itse asiassa ole kala, vaan kuuluu ympyräsuisiin, leuattomien selkärankaisten yläluokkaan. Nahkiaiset viettävät ensimmäiset 4-5 vuotta joessa toukkana ja sen jälkeen aikuinen nahkiainen elää 1-3 vuotta meressä. Syksyisin ne vaeltavat jokiin kutemaan. Nahkiaista syödään yleensä savustettuina tai hiillostettuina.

Maakuntaeläin euroopanmajava

Euroopanmajava (Castor fiber) on Euroopan alkuperäinen majavalaji. Euroopanmajavia on Suomessa noin 1 000, lähinnä Satakunnan alueella elinympäristönään makeanveden vesistöt. Majava suosii eniten metsien ympäröimiä, seisovia tai hitaasti virtaavia vesialueita, mutta kykenee elämään asutuillakin seuduilla. Majavalle voi kertyä kokonaispituutta yli metrin ja se painaa 15 – 25 kg, enemmänkin.

© Vesa-Kalervo Ekholm

Maakuntakivi hiekkakivi

Satakunnan hiekkakivimuodostuma sijaitsee hautavajoamassa, johon lukuisat joet ovat kerrostaneet hiekkaa, soraa ja savea runsaat 1300 miljoonaa vuotta sitten. Ajan mittaan nämä kerrostumat iskostuivat punaisiksi hiekka- ja savikiviksi. Hiekkakivimuodostuma etenee Selkämereltä Reposaareen, Poriin, Luvialle ja Kokemäenjokea myötäillen Harjavaltaan, josta se kaartaa kohti Euraa, Säkylää ja Ylänettä. Luvian kirkko on rakennettu hiekkakivestä.

© Marko Mikkola

Satakunnan maakuntapuku

Satakunnan maakuntapuvun naisen puku julkistettiin 18.6.1997 Porin Raatihuoneella ja miehen puku 8.6.1999 Emil Cedercreutzin museossa. Suomessa on vain yksi maakuntapuku eli Satakunnan maakuntapuku. Satakunnan maakuntapuku on pääväritykseltään punavalkoinen. Miehen puvussa on tummat housut ja lierihattu.

Top