Finnamyl: Onko perunaproteiinissa tulevaisuus?

Teksti Kreetta Haaslahti Kuvat Julia Hannula ja Finnamyl

Perunanviljelystä ja perunajauhon tekemisestä kotitalouksien kiisselitarpeisiin se alkoi vuonna 1942. Kokemäkeläisen Finnamyl Oy:n ydinosaamista on erottaa perunasta erikseen tärkkelys, neste ja kuitu. Viime vuosien suurten investointien johdosta nyt osataan enemmän. Tehtaan uudessa prosessissa perunan neste jakautuu vielä proteiiniin, lannoitteeseen ja likimain puhtaaseen veteen. Kuulostaa kiertotaloudelta parhaimmillaan.

Perunajauhotehtaan perusti Kokemäelle Hämeen Peruna Oy. Ensimmäiset vuosikymmenet se tunnettiin nimellä Satakunnan Peruna Oy. Kotitalouksien ohella perunajauhoja tuotettiin myös jonkin verran elintarviketeollisuudelle ja leivontaan. Iso hyppäys tehtaan historiassa tapahtui 1970-luvulla, kun tärkkelystä alettiin hyödyntää paperiteollisuudessa.
– Siitä alkoi tärkkelyksen isompi, tekninen käyttö. Esimerkiksi kopiopaperissa on yhtenä sidosaineena noin neljä prosenttia tärkkelystä ja laadukkaammissa papereissa vielä enemmän, kertoo Finnamyl Oy:n toimitusjohtaja Ossi Paakki.

Toimitusjohtaja Ossi Paakki Finnamylin tuotantolaitoksen tiloissa © Julia Hannula

Toimitusjohtaja Ossi Paakki Finnamylin tuotantolaitoksen tiloissa.

Vuonna 1984 Raision Tehtaat osti Hämeen Perunan perunatärkkelystoiminnot. Se näkyi myös Kokemäellä.
– Prosessiin tehtiin uudistuksia ja rakennettiin biologinen jätevedenpuhdistamo. Tärkkelysprosessin sivutuotteena saatavaa solunestettä pystyttiin muutosten myötä käsittelemään vähän eri tavalla. Näin syntyi lannoite, jota valmistettiin pari vuotta sitten tehtyyn proteiini-investointiin asti.

"Noin 300 sopimusviljelijäämme omistavat tehtaasta nyt yli puolet."

Vuosituhannen vaihduttua Finnamyl oli hetken ensin sveitsiläis- ja sitten saksalaisomistuksessa. Vuonna 2010 osa yrityksen toimivaa johtoa perusti Chemigate Oy:n, joka keskittyi modifioidun tärkkelyksen tuotantoon paperiteollisuutta varten. Raaka-ainetta tuottava Finnamyl ja sen tytäryhtiö Lapuan Peruna irtautuivat omaksi yhtiökseen.
– Noin 300 sopimusviljelijäämme omistavat tehtaasta nyt yli 50 % ja toimiva johto noin kolmanneksen. Mukana on myös yhteistyökumppaneita, kuten Raisio-konserniin kuuluva Raisioagro ja ruotsalainen Lyckeby Starch Ab, myös viljelijöiden omistama ja tärkkelystä valmistava yritys.

Finnamylin tehdasalue lintuperspektiivistä © Finnamyl

Finnamylin tehdasalue on biotalouteen perustuva laitos Kokemäen kaupungin reunalla. Saman prosessin osia ovat tärkkelystehdas, proteiinitehdas ja lannoitetehdas, joille lämmön tuottaa biopolttoainetta käyttävä Kokemäen Lämpö Oy:n lämpöyksikkö. Tuotannosta syntyvät biologiset jätevedet johdetaan oman puhdistamon kautta Kokemäenjokeen. Puhdistamon läpi kulkenut vesi on useimmiten puhtaampaa kuin Kokemäenjoen vesi.

Luomutärkkelystä maailmalle

Kokemäellä perunatärkkelystä tuotetaan syksyisin kolmen kuukauden käyntiaikana suunnilleen 24 000 tonnia. Siitä noin 2000 tonnia pakataan vuoden mittaan tehtaan pakkaamossa kuluttajille tuttuihin 500 gramman perunajauho- ja perunasuurimopakkauksiin.
– Kaikki muu menee teollisuudelle – koti- ja ulkomaiselle elintarviketeollisuudelle ja tekniseen käyttöön paperiteollisuudelle.

Perunajauhot ja -suurimot kuluttajapakkauksissaan © Julia Hannula

Kävipä ostoksilla missä suomalaisessa ruokakaupassa tahansa, niin todennäköisesti ostoskassiin päätyvä perunajauho- tai -suurimopaketti on lähtöisin Kokemäeltä.

Luomutuotteet ovat Kokemäen tehtaan erikoisuus.
– Pakkaamme luomutärkkelystä 25 kilon säkkeihin ja pienempiin kuluttajapakkauksiin noin 500 tonnia vuodessa. Kokonaistuotannosta luomun osuus on siis hyvin pieni, mutta maailmalla olemme kolmen suurimman luomuperunatärkkelyksen valmistajan joukossa.

"Maailmalla olemme kolmen suurimman luomuperunatärkkelyksen valmistajan joukossa."

90 prosenttia luomutärkkelyksestä menee vientiin, muun muassa Yhdysvaltoihin, Hollantiin ja Kaukoitään. Pienen tärkkitehtaan tuotantoon luomu soveltuu isoja kilpailijoita paremmin.
– Isommat eurooppalaiset tehtaat eivät näe järkeä näin pienten määrien tuottamisessa. Jos meillä luomun osuus tuotannosta on pari päivää, niin kymmenen kertaa isommalle tehtaalle vastaava osuus olisi muutamia tunteja. Se ei ole taloudellisesti mielekästä.

Perunaraaka-ainetta © Finnamyl

Käyntikauden aikana tuotantolaitokselle tulee noin 100 miljoonaa kiloa perunaa.

Suurinvestointi proteiinilaitokseen

Perunasta noin 20 prosenttia on tärkkelystä eli energiaa, jonka luonto on tarkoittanut seuraavan kevään kasvua käynnistämään. Kuitua perunan soluseinissä ja kuoressa on alle pari prosenttia. Loput lähes 80 prosenttia perunasta on vesiainetta, solunestettä.
– Tärkkelysprosessissa nämä kolme ainesta erotellaan toisistaan. Aikaisemmin kaikki soluneste meni lannoitteeksi pelloille. Nyt se voidaan johtaa tärkkitehtaalta uudelle proteiinilaitokselle ja jalostaa edelleen.

Uudessa laitoksessa solunesteestä pystytään ottamaan talteen arvokkaimpia ainesosia.

Finnamyl investoi proteiinilaitokseen vuonna 2015. Merkittävän investoinnin taustalla oli lainsäädännön muutos, joka rajoittaa perunan solunesteen levittämistä syyspelloille.
– Pystyimme vastaamaan lainsäädännön vaatimuksiin ja luomaan samalla uutta liiketoimintaa, joka toivon mukaan on jatkossa hyvinkin tuottoisaa.

Proteiinilaitoksen solunestesäiliö © Julia Hannula

Proteiinilaitoksen solunestesäiliö ottaa putkea pitkin vastaan tärkkitehtaasta tulevan solunesteen. Käyntikauden aikana käsiteltävästä perunasta syntyy solunestettä reilut 70 000 kuutiota. Siitä saadaan jalostettua noin 1000 tonnia arvokasta proteiinia.

Uudessa laitoksessa solunesteestä pystytään ottamaan talteen arvokkaimpia ainesosia, joihin uudet liiketoimintamahdollisuudet kätkeytyvät. Yksi näistä mahdollisuuksista on uuden laitoksen loppuliemestä syntyvä Bio-Kali, luomukelpoinen lannoite, jota väkevöintilaitteeseen investoinut Adven Oy valmistaa palveluntuottajana Finnamylin tiloissa.

Haluttujen aminohappojen jäljillä

Perunan solunesteestä pari prosenttia on perunaproteiinia. Proteiinin laatu määräytyy sen sisältämien aminohappojen mukaan. Perunaproteiinin aminohappokoostumus on erityisen hyvä. Siinä on kaikki ihmiselle välttämättömät 20 aminohappoa ja niitä on ravitsemuksen kannalta sopivassa suhteessa.
– Tällainen kotimainen, kasviperäinen proteiinilähde on markkinoilla kovin haluttu niin eläinten rehuksi kuin ihmistenkin ravinnoksi.

Etsinnässä eurooppalaislähtöinen korvaaja tuontiperäiselle soijavalkuaiselle.

Koko Eurooppa etsii parhaillaan kiivaasti eurooppalaislähtöistä korvaajaa tuontiperäiselle soijavalkuaiselle, johon sisältyy allergeenien ja geenimuuntelun kaltaisia riskejä. Soija on selvästi yleisin proteiinilähde esimerkiksi rehuissa.
– Tällä hetkellä soijaa tuodaan Eurooppaan isoja massoja lähinnä Brasiliasta.

Ossi Paakki © Julia Hannula

Toimitusjohtaja Ossi Paakki pitää kehittämistyötä mielenkiintoisena, mutta taloudellisesti kuluttavana. Toimivat prosessit löytyvät yhteistyössä yliopistojen ja yksityisten tutkimuskeskusten kanssa.

Toistaiseksi Finnamylin tuottama proteiiniraaka-aine tullaan myymään rehutuottajille.
– Elintarvikekelpoisen proteiinin tuottaminen edellyttää matalampaa lämpötilaa kuin mihin prosessimme tällä hetkellä pystyy. Korkea sakkauslämpötila heikentää proteiinin laatua, joten toistaiseksi se menee rehupuolelle.

"Toiveissa olisi tuottaa raaka-ainetta Härkistä ja Nyhtökauraa vastaaviin kuluttajatuotteisiin."

Halukkuutta elintarvikepuolelle panostamiseen on edelleen.
– Emme lähde kilpailemaan valmiiden kuluttajatuotteiden kehittämisestä, kuten Härkis tai Nyhtökaura, mutta toiveissa olisi tuottaa raaka-ainetta niitä vastaaviin kuluttajatuotteisiin.

Kokemäen tehtaalla ei suljeta pois sitäkään vaihtoehtoa, että proteiinilaitoksen prosessoitavaksi voisi löytyä perunan lisäksi muitakin raaka-aineita.

Top