Energiaratkaisuja ja uusia investointeja

Teksti Kreetta Haaslahti Kuvat Julia Hannula, Suomen Hyötytuuli Oy & Gasum Oy

Satakunta on Suomen suurin sähköntuottaja, sillä neljännes koko maan energiasta tuotetaan täällä. Runsaan energiantuotannon ohella Satakunnan teollinen rakenne myös käyttää paljon energiaa. Liiketoiminta- ja uusiutumismahdollisuuksia riittää erityisesti Meri-Porin alueella, jolle luonteenomaista on valmistava teollisuus, merellisyys, energiaintensiivisyys ja logistiikan sujuvuus suurten tavara- ja raaka-ainevirtojen liikuttelussa. 

Nämä olosuhteet huomioiden elinkeinoyhtiö Prizztech on luonut Porin seudulle energia- ja ympäristöliiketoiminnan vision 2025.
– Vision keskeinen tavoite on houkutella investointeja alueelle. Ja investoinnit taas tuovat työpaikkoja, tiivistää kehitysjohtaja Marko Lehtimäki Prizztech Oy:stä.
– Se, että Satakunnassa tuotetaan ja kulutetaan runsaasti energiaa, tarkoittaa, että täällä on myös toimiva ja valmis energiainfrastruktuuri. Paljon energiaa käyttävän teollisuuden on helppo sijoittua esimerkiksi Meri-Poriin. Siellä satama on lähellä ja energiaa tuotetaan lähellä eikä sähköverkkojen rakentamiseen tarvitse investoida, lisää Jarkko Vuorela.

Lehtimäki uskoo uusiutuvien energiamuotojen valikoiman yhä monipuolistuvan tulevaisuudessa.
– Tukipolitiikkakin on ilmeisesti menossa siihen suuntaan, ettei tueta jotain tiettyä uusiutuvan energiatuotannon muotoa, vaan eri muodot kilpailevat keskenään ja toivon mukaan tehokkain ja paras voittaa, Lehtimäki pohtii.

Marko Lehtimäki © Julia Hannula

Marko Lehtimäki on vetänyt Prizztechin tutkimus- ja kehitystoimintaa vuodesta 2009.

Tällainen kilpailutilanne luo uusia mahdollisuuksia ja näitä mahdollisuuksia Prizztech on mukana nostamassa esiin tehden valmisteluja, ennakkotyötä ja markkinaselvityksiä. Esimerkkejä todeksi muuttuneista mahdollisuuksista on Tahkoluotoon rakenteilla oleva Suomen Hyötytuulen merituulipuisto ja syksyllä 2016 käyttöön vihitty Gasumin tytäryhtiö Skangasin LNG-terminaali.
– Parhaillaan seuraamme, millaisia projekteja ja investointeja voisi liittyä aurinkoenergiaan. Siinä Satakunta on ollut aktiivinen, sillä vaihemaakuntakaavaan 2 ollaan osoittamassa aluevarauksia aurinkoenergiantuotantoon, sanoo Vuorela.

Tuulivoimassa on potentiaalia

Maantieteellisesti Satakunta sijaitsee kahden merkittävän tuulivoimamarkkinan välissä. Kun Porin satamasta katsoo Itämeren suuntaan, aukeaa siellä markkinatutkimuksen mukaan vuosina 2017–2020 jopa viiden miljardin euron merituulivoimamarkkina. Satamasta Länsi-Suomeen suunnatessa on maatuulivoiman muodossa potentiaalia neljän miljardin edestä samalla aikavälillä.

Tahkoluodon merituulipuisto

Havainnekuva Suomen Hyötytuulen Tahkoluodon merituulipuistosta © Suomen Hyötytuuli Oy.

Tällä hetkellä tuulivoimalat ja niiden pääkomponentit tulevat ulkomailta. Rakennettavien tuulipuistojen kotimaisuusastetta voisi nostaa nykyisestä 20 %:sta jopa 60 %:iin ja tätä kehitystä myös Prizztech haluaa olla tukemassa.
– Olemme etsimässä sellaisia suomalaisia tahoja yhteistyöhön, jotka pystyisivät toteuttamaan esimerkiksi tuulivoimaloiden pystytyksiä, Vuorela kertoo.

Myös tuulivoimaloiden tornit voisivat tulevaisuudessa olla kotimaisia.
– Tanskassa on hyvin tehokasta torninvalmistusta, jonka kanssa on ollut aiemmin vaikea kilpailla. Tornien korkeuden kasvaessa on käynyt kuitenkin niin, että tanskalaisten tehokkaat tuotantolinjat eivät enää sovellukaan niin hyvin uusiin, isompiin mittoihin. Siinä voisi olla suomalaisvalmistajien paikka iskeä, Vuorela hahmottelee.

Lähivuosina tuulivoimapuistot siirtyvät Suomessa takuuajan jälkeiseen aikaan, mikä tarkoittaa palvelu-, huolto- ja kunnossapitotoimintoihin liittyvän työvoimatarpeen kasvua.
– Viisi vuotta sitten voimaloita oli pystyssä ehkä 50. Nyt niitä on 500. Se tarkoittaa myös huoltoihin tarvittavan väkimäärän kymmenkertaistumista, Vuorela selventää.

Jarkko Vuorela © Julia Hannula

Jarkko Vuorela vetää Prizztechissä energiaratkaisutiimiä.

Prizztech onkin parhaillaan suunnittelemassa Winnovan, ELY-keskuksen ja TE-keskuksen kanssa tuulivoiman huoltopuolen rekrytointikoulutusta. Ideana on, että ne, jotka koulutetaan, myös työllistyvät turbiinitoimittajien tai huoltopalveluita tarjoavien yritysten palvelukseen.
– Tämä on hyvä esimerkki meidän tavastamme toimia. Tunnistamme tarpeita, aktivoimme tahoja niiden pariin ja viemme asioita eteenpäin. Näin syntyy esimerkiksi koulutusmahdollisuuksia ja sitä kautta työpaikkoja, sanoo Lehtimäki.

Kaasutalouden edelläkävijä

Syksyllä 2016 Porin Tahkoluodon satamaan valmistui Suomen ensimmäinen nesteytetyn maakaasun tuontiterminaali, LNG-terminaali. Satamasta kaasu virtaa putkea pitkin Kaanaan teollisuusalueelle Hunstman Pigments and Additives Oy:n käyttöön ja säiliöautoilla esimerkiksi Harjavallan suurteollisuuspuistoon. Porin satama on myös Pohjanlahden ainoa paikka, jossa kaasua voidaan tankata laivojen polttoaineeksi suoraan terminaalista. LNG:n uskotaan yleistyvän meriliikenteen polttoaineena, sillä se täyttää tiukentuvat rajoitukset koskien esimerkiksi typenoksidi-, hiukkas- ja hiilidioksidipäästöjä.

Skangasin LNG-terminaali © Gasum Oy

Skangasin LNG-terminaali avattiin Porissa syksyllä 2016 © Gasum Oy.

Seuraava askel Satakunnassa on kaasun jakeluasemiin investoiminen, kaasun liikennekäytön aloittaminen ja biokaasutuotannon laajentaminen.
– LNG-terminaalin tulo käynnisti kaasutalouden Satakunnassa. Infrastruktuuri on nyt rakennettu fossiilisen maakaasun tarpeisiin, mutta samaa infraa hyödyntäen voidaan lisätä myös vihreämmän biokaasun käyttöä. Maakaasu ja biokaasu voivat kulkea samassa putkessa, avaa Vuorela.

Kesään 2017 mennessä Poriin on tulossa ensimmäinen autojen kaasutankkausasema. Terminaalin tulon myötä varmistui myös biokaasulaitoksen rakentaminen Porin jätevedenpuhdistamon yhteyteen.
– Yksi investointi on johtanut toiseen, summaa Lehtimäki.

Kaasutalouden syntymisessä keskeistä oli teollisuuden halu. Erityisesti Huntsman oli asian suhteen aktiivinen. Myös Porin kaupungin ketteryys kaavoitusvaiheessa saa kiitosta.
– Terminaalia oltiin ensin sijoittamassa Turkuun. Kun siellä tuli ongelmia, pystyi Pori kaavoittamaan terminaalialueen hyvin nopeasti, Lehtimäki muistuttaa.

Porin seudun Kaasutalousssuunnitelma 2020.

Kun kaasuautojen tankkausasemaverkosto nytkähtää eteenpäin, niin kaasuautoilusta tulee todellinen vaihtoehto myös yksityisautoiluun. Kaasuautot ovat hintaluokaltaan samaa tasoa kuin bensiini- tai dieselautot, mutta polttoaine on halvempaa.
– Kaasuauto voi hyödyntää käyttövoimana myös bensaa eli sillä voi ajaa, vaikkei kaasua olisikaan. Ja jos ei uutta autoa halua ostaa, niin käyttövoima on mahdollista muuttaa bensasta kaasuun.

Myös käyttövoiman muutokseen liittyen Prizztechillä on yhteistyötä viritteillä Winnovan kanssa. Tulevaisuudessa saattaakin olla mahdollista osallistua kurssille, jossa oman auton käyttövoima muuttuu vihreämmäksi itse tehden.

Top